lauantai 27. joulukuuta 2008

Joulunajan ohjelmatarjonnasta

Tässä kun on tullut istuttua ja makoiltua tv:n äärellä muutama päivä niin muutama sananen joulunajan ohjelmatarjonnasta. Ulkoilua ei tosiaan ole paljoa harrastettu, kuten ei minun joulussani koskaan. Pieni kävelylenkki kerran päivässä on riittänyt..

Tapaninpäivänä tuli hieno dokumentti lähes 85-vuotiaasta Aila Meriluodosta. Ohjelman otsikkona oli: Ammatti suomalainen kirjailija Aila Meriluoto. Runsaan ja rikkaan elämän elänyt kirjailija on yhä tyttömäisen nauravainen, positiivinen ihminen, joka on kirjoittanut paljon omasta elämästään. Ihana kunnioituksensekainen tunne vallitsi koko ajan kun katsoin ohjelmaa vanhasta rouvasta, jolla on yhä pilke silmäkulmassa.


Toinen dokumentti, jota ilolla katsoin (jouluaattona ja uusinta Tapaninpäivänä) oli Jari Sillanpää - Naapurin poika. Sekin toi esille sen, että positiivisuudella pärjää ja saa ihmiset puolelleen. Oli ilo seurata Sillanpään lämpimiä välejä vanhempiensa kanssa. Vanhemmat pitävät yllä poikansa vastarakennettua taloa, tai lähes kartanoa, joka on noussut pohjoiseen, Haaparannan kupeeseen; Seiskarin saareen (ruotsiksi Seskarö). Tornioon on parikymmentä kilometriä matkaa.. Se on hieno paikka, olen lapsuuteni kesinä käynyt usein saaren uimarannalla. Ennen sinne mentiin lossilla, nyt sinne pääsee pitkää hienoa siltaa pitkin.

Ja vaikkei Jari Sillanpäätä ihmeemmin fanittaisikaan, niin kyllä hän on hyvä laulaja ja suora, positiivinen tyyppi. Hän kertoi, että esiintyvän taiteilijan on homoseksuaalisuutensa paljastaessaan tultava kaapista ulos kahdesti; ensin perheelleen ja ystävilleen, sen jälkeen yleisölle ja medialle. Näin Jarikin on tehnyt.

Joulupäivän yönä katsoin yhden lempielokuvistani, joka tuli Ylen ykköseltä: Meryl Streepin, William Hurtin ja Reneé Zellwegerin tähdittämän Se mikä on totta - One True Thing. Siinä koskettaa huolehtivaisen äidin sairastuminen syöpään, äidin läheiset välit tyttäreensä ja perheeseensä yleensäkin. Hyvin koskettava, aika perinteinen, mutta silti yllättäviäkin asioita esille nostava amerikkalaiselokuva. Nenäliinaelokuva. Sopi oikein hyvin joulutunnelmiin.

Tästäkin roolista Meryl Streep on ollut Oscarehdokkaana. Ihailen aina hänen työskentelyään. Ja rohkenen sanoa, että kaikki elokuvat, joissa Streep on näytellyt, ovat olleet hyviä elokuvia.

(Hieno kuva Merylistä, aristokraattinen. Näyttäisinpä samalta 60-vuotispäivän kynnyksellä, sitten kun sen aika on..)

9 kommenttia:

Taru kirjoitti...

Minäkin olen nähnyt tuon Se mikä on totta - leffan. Siitä on tosin aikaa varmaan jo vuosi, ihan moukan tuurilla osuin tvn ääreen norkoilemaan ja jumiuduin. Hieno, koskettava leffa, ja näyttelijäsuoritukset olivat ihan loistavia!

Jari Sillanpäässä on jotakin viehättävää, en vielä ole ihan täysin sisäistänyt mitä- olisiko se juuri se rohkeus ja suoruus.

Puisto kirjoitti...

Voi, Siltsu on ihana. Tykkään hänestä aivan mahdottoman paljon ihmisenä. Aivan loistoheppu!

Star Wars -fanittajana murisen. Maikkari näytti II:n ja III: ja nekin väärässsä järjestykessä. Eikä ollenkaan Episode I:a.

Mur. Murmur. Murmurmur.

Sooloilija kirjoitti...

Elisa, nytkin ihan vahingossa rupesin tuota elokuvaa katsomaan, olihan se piilotettu klo 23.50 alkamaan..

Jari Sillanpäätä en ole minäkään ihan sisäistänyt, mutta hänessä on paljon sellaisia ominaisuuksia mitä ei ihan jokaisessa suomalaismiehessä ole; huumorintaju ja sellainen asenne kui 'naurua kyynelten läpi'. Oli koskettava kuulla hänen äitinsä kertovan Jarin koulukiusaamisesta, joka jatkui koko koulun ajan, vaikka asiaan puututtiin.

Sooloilija kirjoitti...

Papi, kommentoit tuossa välissä.. Joo, symppis on: Jarilla on tosi paljon myös miesfaneja, joka on myös minusta ensikuulemalta hieman outoa, mutta kun näkee hänen esiintyvän, ei ihmettele lainkaan.

En ole perehtynyt Star Wars-elokuviin ollenkaan, mutta pitäisihän ne JÄRJESTYKSESSÄ näyttää!!

Pupu kirjoitti...

Mää kattelin hirviän vähän telkkua joulun aikaan, mutta Liisa Ihmemaassa-klassikkopiirretty oli ihan pakko kattoa! Voi ihanaa Irvikissaa ja hupsuja teekutsuja:D Ja täytyy tunnustaa, jotta tiiralin myös suunnilleen 3-vuotiaille suunnattua Hello Kitty-animaatiota...

Sooloilija kirjoitti...

PupuLihavisto, meidän tyttöjä harmittaa kun jäi Liisa Ihmemaassa väliin.
Mutta että Hello Kittyä, ihanaa!

Virpi P. kirjoitti...

Luin tuon Se mikä on totta ensin kirjana, hyvä kirja olikin. Elokuva on myös hyvä, elämänmakuinen tarina. Meryl Streep tekee tosiaan laatutyötä aina, parhaiten on mieleen ehkä jäänyt Sofien valinta.

Sooloilija kirjoitti...

Katriina, minäkin luin sen kirjan, lainasin äidiltäni. Ensin ajattelin, että se on jonkin sortin viihderomaani, mutta eipä ollutkaan..

Anonyymi kirjoitti...

Meryl on todella lahjakas. Oma suosikkini hänen elokuvistaan on ehdottomasti Tunnit. Uskallan kuitenkin olla erimieltä siitä että kaikki elokuvat, joissa hän on ollut ovat hyviä. Ainakin elokuva Prime/Oikeanlaista kemiaa tuli mieleen.