maanantai 26. syyskuuta 2011

Susanne Bierin Kosto

Mikael Persbrandt Susanne Bierin Kostossa
*
Odotin kovasti Oscarpalkitun Koston näkemistä, mutta elin tänne syyskuulle asti ennenkuin oikea hetki koitti. Elokuva ei ollut pitkiin aikoihin mielessäni, mutta kun se nousi mieliini, oli minun nähtävä se heti.

Rauhallisena etenevä elokuva kertoo nimensä mukaisesti kiihkeästä aiheesta. Kostonhalu on yksi ihmiselämämme synneistä. Kostonkierteeseen voi joutua huomaamattaan, yllättävissäkin elämäntilanteissa. Siitä kertoo tanskalaisohjaaja Susanne Bierin elokuva.

Koulukiusaaminen, hylätyksi tulemisen tunne rakkaudessa, voimattomuuden tunne kasvattajana ja afrikkalaisen pakolaisleirin ongelmien kohtaaminen ovat vahvoja teemoja Kosto-elokuvassa, joka englanniksi on saanut nimekseen hieman kuvaavammin In a Better World. 
Erityisesti elokuvassa kuvattu Afrikka-osuus saa miettimään ihmisen moraalia. Onko lääkärin todella autettava ihan kaikkia hädässä olevia - niitäkin, jotka ovat pahoista pahimpia, hirviöitä ihmisinä. Saako kostonhalu nousta pintaan inhimillisenä tunteena ihmisellä, joka on koulutettu auttamaan jokaista avuntarvitsijaa..


Kosto-elokuvan vahva ja hurmaavakin puoli esittelee lasten ja nuorten maailman. Sellaisena kuin se kaikkialla on. Koulukiusaus on arkipäivää, etenkin hyvinvointiyhteiskunnassamme. Se tekee mielen surulliseksi ja mietteliääksi. Miten voi missään olosuhteissa suvaita kiusaamista? Eikö saa tuntea vihaa ja kostonhalua kiusaajaa kohtaan? Onko aina käännettävä se kuuluisa toinenkin poski?  Onko meidän aikuisten aina muistettava, että kiusaajakin on uhri? Onko asia niin myös aikuisten maailmassa?

Elokuvan nuoret näyttelijäpojat saavat ison siivun tarinassa, ja hyvä niin. Luontevat roolisuoritukset saavat elokuvan tuntumaan hyvin aidolta. 
Elokuva keskittyy etenkin poikien ja isien suhteisiin.
Kosto tuo esille myös sen, että vanhemmat ovat usein neuvottomia lastensa kanssa. Joskus joku ulkopuolinen voi nähdä tilanteen paremmin, ja olla apuna. Katoava perinne, jossa koko kylä kasvattaa kaikkien lapsia, voisi vielä elpyä. Mutta onko se enää mahdollista tänä aikana, mietin.

Ruotsalainen Mikael Persbrandt (s.25.9.63) on täydellinen valinta lääkäriksi, joka kamppailee Tanskassa särkyvän avioliittonsa ja isyytensä kanssa. Omat kamppailunsa hän käy myös Afrikassa pakolaisleirin vastaavana lääkärinä.Hänen roolinsa pehmeä-äänisenä, viisaana ja inhimillisenä miehenä on todella koskettava.

Susanne Bier, joka taitaa vahvan draaman, on taas tehnyt elokuvan, joka ottaa kantaa ja esittää kysymyksiä. Jäämme elokuvan loputtua miettimään niihin kysymyksiin vastauksia.

Traileri tässä:
*

lauantai 24. syyskuuta 2011

Musiikkia lauantain raukeuteen - Anna Järvinen

*
Anna Järvinen - Kom hem

Menneen kesän ehdoton musiikkihuipennus oli nähdä Anna Järvinen livenä Oulussa. Toivottavasti hän tulee pian uudelleen ja laulaa kaikki hurmaavan rennot ja aidot laulunsa ihailevalle yleisölleen. Yleisölle, joka kuuntelee ja katsoo häntä rauhan tunteeseen verhoutuneena. 
Tämä Kom hem löytyy Annan levyltä Jag fick feeling.

Kom hem nu jag saknar dig
när alla sändningar tystats ner igen
Kom hem

Vem ska annars se på mig?
Som om hela världen
var vatten bredvid mig
Kom hem

Här är du alltid,
här är du alltid
oavsett vem du är
bara min

Hos mig är du märklig
Hos mig är du verkligen
overkligt fin

Istället för inte var där jag är
Istället för att inte vara det
Kom hem


maanantai 12. syyskuuta 2011

Elämäni kuuden sanan lausein

Annette Bening & Julianne Moore
The Kids Are All Right
*
Mukava, mutta mietityttävä haaste osui kohdalle.
Pitäisi kertoa elämästään tai elämäntarinansa 
kuuden sanan lausein.
Kokoan tarinaani elokuvien lausein, ehkäpä jopa arvasitte sen.
Näistä minut pitäisi tunnistaa.
 *
1. Love is a force of nature
(Brokeback Mountain)
*
2. It's a fucking marathon, okay?
(The Kids are All Right)
*
3. Come back. Come back to me.
(Atonement)


Ja lopuksi Charlie Chaplinin sanoin:
A day without laughter is a day wasted
*
Elämäni kiteytyy siis siihen, että ajattelen rakkauden olevan suuri luonnonvoima.
Pidän avioliittoa ja pitkää ihmissuhdetta tavoittelemisen arvoisena, täysmaratonina. Se aiheuttaa sekä hyvänolontunnetta että kipua. Mutta se voi olla kaiken sen arvoista.
 Sovituksen Cecilia sanoi Robbielle hieman epätoivoiseenkin sävyyn, että 'tule takaisin'. Pidän kuitenkin Cecilian sanoista, niissä on toivoa loppuun asti. Sitä hain tällä lainauksella. En haluaisi toivoani menettää koskaan.
Ja joka päivä haluan nauraa. 
*


tiistai 6. syyskuuta 2011

Wim Wendersin tanssielokuva Pina

*
tästä tanssielokuvavinkistä. Olen ihan haltioissani. Olen nyt katsonut trailerin läpi monta kertaa. Lumoudun joka hetki enemmän tästä Wim Wendersin huikeiden tunnelmien teoksesta, joka ylistää saksalaista nykytanssijaa ja koreografi Pina Bauschia (27.7.40-30.6.09). Tämä traileri tuli viime yönä uniinikin. Unessani oli paljon leijuntaa, kepeyttä, syvällisyyttä ja tanssien liikkuvia ihmisiä..
*
Nyt odotan, että pääsen elokuvateatteriin tätä elokuvaa katsomaan. 
Siitä sitten lisää myöhemmin.

perjantai 2. syyskuuta 2011

Uusintayritys myöhemmin, malttakaa Ystävät!

Gaudin puisto, Barcelona, elokuu 2011
*
Tein viime yönä kuvapostauksen Barcelona-kuvistani,
mutta koneeni on nyt siinä kunnossa, ettei se jaksa ladata kuvia, ja kun lataa, tulevat kuvat miten sattuu, moneen kertaan ja vääränkokoisina.
Joten yritän uudelleen, ehkäpä jo hyvinkin pian uudella tietokoneella..
Mutta jos kuvapostausta ei kuulu, ei ole taloon tullut uutta konettakaan..

Kiitos Lepikselle kommentista poistettuun juttuuni :)

Palataan rakkaat lukijat. 
Elokuvajuttujakin on tulossa..