sunnuntai 18. tammikuuta 2009

SUNNUNTAIKLASSIKKO

Olen teini-iästä lähtien rakastanut tämän miehen musiikkia, hänen syvää ja syvällistä ääntään ja laulujen tärkeää sanomaa. Mutta hän teki myös kauniita rakkauslauluja, joista tämä on mielestäni se kaikkein kaunein.

Bob Marley - Turn Your Lights Down Low:



Tämä laulu on 70-luvulta, mutta uusintaversio, jossa Lauryn Hill laulaa mukana yhdessä mm. Bob Marleyn pojan, Ziggy Marleyn, kanssa, on vuodelta 1999. Muita versioita ei youtubesta löytynyt. Laulussa laulaa kuitenkin koko ajan Bob Marley alkuperäisversiona tätä laulua. Mielestäni tässä on hyvin kunnioitettu Marleyn henkeä, ei ole modernisoitu liikaa.


Itselleni on selvinnyt vasta paljon myöhemmin Marleyn kuoleman jälkeen mm. se, että hänen isänsä oli valkoihoinen ja englantilaissyntyinen. Marley kuoli syöpään toukokuussa 1981. Ihan liian nuorena.

Bob Marley oli mielestäni valovoimainen ja magneettinen. Kauniskin..

Muita sunnuntaiklassikoita soi taas näissä blogeissa: (lisäilen niitä sunnuntaipäivän aikana)

SusuPetal, Itkupilli, Tuumailua, Muualla, Preivi, Lepis,

11 kommenttia:

Hirlii kirjoitti...

"Moderni Marley", näitä en juurikaan kuullut tai kuunnellut. On tässä kyllä kunnioitettu Marleytä, mutta pidän kyllä enemmän siitä aidosta.

Marley toi musiikkiin paljon, oli todella magneettinen persoona (naissuhteitakin taisi olla lukematon määrä, joten lapsiakin on runsaasti).

Tuima kirjoitti...

Vaikken ole koskaan ollut mikään marley-fani, niin miehen musiikkia on tullut kuunneltua jonkin verran ja kyllähän hänellä on aivan tunnistettava ja miellyttävä ääni.

Papi kirjoitti...

Ei ole pitkäkään aika, kun isoveljeni kanssa hänestä keskusteltiin. Veli on oikein kova Marley-fanittaja ja hänen kauttaan olen tähän musiikkiin tutustunut (kuten niin moneen muuhunkin :)). Hienoa musiikkia, aivan älyttömän upea ääni, tykkään oikein kovin paljon.

Poikansa Ziggy oli toissa vuonna Porin Jazzeilla. Hyvin veti.

Stina kirjoitti...

Kaunishan tuo :D.

Lauryn Hillistakin tykkaan. (Lauryn Hillilla ja Bob Marleyn pojalla Rohanilla on 5 lasta yhdessa, eli vahan niinkuin samaa perhettakin siis ovat tama Ms.Hill ja Bob Marley.)

Kari kirjoitti...

Kaunishan tämä on. En tosin ole ihan varma, miten suhtaudun näihin uudelleenlämmityksiin, joissa kuolleen miehen ääni yhdistetään elävän ääneen. Bob Marley on joka tapauksessa hyvä.

Sooloilija kirjoitti...

Hirlii, Tuima, Papi, Stina ja Kari, kiitos kommenteista.

Minäkin pidän aina enemmän alkuperäisistä, joihin ei ole mitään uutta sotkettu. Mutta joskus versiot onnistuvat.

Halusin laittaa ehdottomasti tämän Turn Your Lights Down Lown, mutta Marley esitti sitä kai vähemmän keikoillaan.

Toinen suosikkini on Redemption Song. Ja kaikki muutkin. Vaikea oli valita.

katriina kirjoitti...

Tykkään tästä uudesta, vaikka se on kovin erilainen kuin vanhat Marleyt. Niin paljon se ei minuun iskenyt, että olisin ostanut levyjä omaksi.

SusuPetal kirjoitti...

Minua aina vähän karmaisee, kun kuuntelen tällaisia kappaleita, joissa kuolleet ja elävät laulavat yhdessä. Pahin on varmaan se Nat King Colen ja tyttärensä Natalien biisi, jonka nimen olen nyt unohtanut.

Marley oli kyllä alallaan the King.

lepis kirjoitti...

Vieläkin muistan tuon surun sanoman päivän elävästi. Minulle ei iske tämä nuorison versio nyt alkuunkaan. Ainoana Marleyn manttelin perijänä olen pitänyt jo edesmennyttä Peter Toshia. Sorry.

Marley rules!

Kesiah kirjoitti...

Asumme Brasiliassa kaupungissa, joka elää ja sykkii reggaeta. Joka kulmassa on reggaeclubi ja Marley on jumalasta seuraava. Kun täällä tutustuu ihmisiin, ensmmäisiä kysymyksiä on: "Rakastatko Jamaicaa ja Bob Marleyta?". Se on ihan uskomatonta, miten häntä täällä palvotaan.

Bob Marleyhan oli taitavasta rakennettu brändi, joka siis toimii edelleen. Musiikkikin on ok, mutta erityinen fani en ole. Olen siis luopio täkäläisten silmissä. Ehkä minä pikkuhiljaa pääsen sisälle reggae musiikkiin ja sanoituksiin (ja poliittiseen sanomaan), joka siinä on kai olennaisinta erityisesti Marleyn aikaan tehdyssä musiikissa.

Sooloilija kirjoitti...

Oi mielenkiintoisia kommentteja tullut päivän aikana.. Eli alkuperäisestä Marleysta tykätään enemmän, niin minäkin, mutta halusin vähän säväyttää..

Olisipa jännä käppäillä Brasiliassa. Ja jos joku tulisi kadunkulmassa kysymään tuota kysymystä niin olisi ilo sanoa, että 'Jees, I love Bob Marley'.