perjantai 16. lokakuuta 2009

Kuvan fiilikset

Greta Garbo oli kaunis nainen, mutta häntä ei välttämättä tunnettu kovin hilpeänä tai iloisena ihmisenä. Halusin kuvastaa tunteitani, mutta kun en löydä sanoja, löysin tämän kuvan.

Mitään erityistä syytä syksyiseen alakuloon ei ole, on vain juuri nyt tunne, että elämä menee eteenpäin kuin hidastetussa filmissä. Sohva kutsuu torkkupeiton alle, tiskivuori kasvaa ja tv-ohjelmat iskostuvat mieliin. Pieni jatkuva päänsärky ja silmien särky ei innosta lukemaankaan.

Mutta nyt valitukset saavat kuitenkin loppua tämän jutun osalta. Alkuviikosta on tiedossa jotain kivaakin, josta sitten tulee juttua..

Mutta nyt on oikeasti sellainen olo, ettei ole sanoja. Käperryn tuikkujen palaessa omaan rauhaani. Kissat valtasivat nojatuolin, joten sohvasänky kutsuu makuuasentoon.. Lapsetkin ovat pitkästä aikaa pois kotoa, totaalinen rauha on erittäin tervetullutta.

On lokakuu. Kunhan joulun odotus alkaa, piristyn minäkin taas eri tasoille..

15 kommenttia:

Katriina, kirjoitti...

Tuttua naisen elämää ja tuttua syksyä. Kaihomiel,tä tyhjyyttä ja ripaus itsesääliä yhtä aikaa. Ehkä kannattaakin antaa periksi, vähäksi aikaa. Jospa sitten jaksaa nousta ylös ja hoitaa hommatkin ilolla.

Olen itsekin viettänyt villasukkapäivää ja nukkunut kahdet päiväunet. Sentään lomalla.

Leena Lumi kirjoitti...

Hi, You!

On lokakuu ja pimeää. Vaahteranlehdet eivät enää rapise kivasti. Tumma varjoo putoo ylleni kuin raskas, paha uni.

Solis, ei se noin mene. Lumi tulee ja se kaikki pimeä on sitten mennyttä. Mikä piristää ja puhdistaa ja lumettaa sinut iloiseksi ja toiveisiin uskovaksi paremmin kuin lumi.

Luen juuri terapiakirjaa,jonka yritän tuoda blogiini viimeistään ma aamuna. Heti löi silmille lause, joka oli pakko alleviivata: "En enää hylkää itseäni saadakseni muiden hyväksyntää."

Tomorrow is an other day!

Love
Leena Lumi

Sooloilija kirjoitti...

Katriina, todellakin, ripaus itsesääliä, oikeassa olet. Tuntevatkohan miehet näitä syystunnelmia..
Hyviä nuo päiväunet, silloin kun ne sallii itselleen täysin sydämin ja kevyin mielin.

Leena, lunta tuli jo tänään, ja se valkaisi luonnon. Ihan kaunista.
Tuo lause toisten hyväksynnästä on niin oikein. Sitä oppii pikkuhiljaa, ikä kartuttaa varmuutta.

Huomenna on todellakin uusi päivä. Niinpä tämä päivä kannattaa lopetella ja vaipua uneen. Toivoen, että näkisi kauniita unia.

Yaelian kirjoitti...

Joskushan tuollaisiakin päiviä on.Aika hyvin kuvaa tuo Garbon kuva tunteitasi,josta kirjoitit.
Mutta kuten Leenakin sanoi,huomenna on uusi päivä ja sen jälkeenkin vielä! Oikein hyvää viikonloppua Sooloilija:-)

arleena kirjoitti...

Nyt on sellaista flunssa aikaa. Minulla myös pää raskas, kuivaa yskää ja olisin mitannut kuumeen, jos mittari olisi löytynyt.

Voimaton olo, mutta ulkona on syksy kauneimmillaan.

lepis kirjoitti...

Hieman saman sorttiset fiilikset täälläkin, erityisesti tuon duunin suhteen. Sanat ovat vähissä sille rintamalle. No, onneksi on viikonloppu ja nyt oli jo viikon tauko koko räksylästä.

Jakselemisiin!

Sooloilija kirjoitti...

Yael, Arleena ja Lepis, terkkuja teille! Näin lauantaina on mieli jo virkeämpi.. Jaksellaan! Hyvää viikonloppua!

Elisa kirjoitti...

Mulla oli tuo sama olotila tässä taannoin. Mikään ei huvittanut, päässä ei liikkunut yhtään omaperäistä ajatusta, pessimismi puski päätään.

Toisaalta välillä tekee hyvää ottaa aikalisä, breikki, hengittää syvään. Olla vaan ja kuullostella, miltä tuntuu.

Nauti rauhasta ja esim hyvästä leffasta ja tummasta suklaasta! Anna kynttilöiden tuoda valoa elämään, kyllä se siitä!

PS. täällä pukkaa flunssaa.

Sooloilija kirjoitti...

Elisa, on hyvä välillä olla vaan..
Suklaatakin on syöty, ja leffoja on suunnitteilla..

Flunssaakin meinaa tulla, kuten teilläkin siellä.. Palelee..

Paivi kirjoitti...

Tuota syysalakuloisuutta tosiaan on liikkeellä. Itselläkin on ollut jotenkin todella alavireinen oli pitkään, ja työmotivaatio nollassa. Blogihommia tosin tekisi enemmänkin jos olisi aikaa ja energiaa kaiken muun pakollisen jälkeen.

Minäkin sain tyttären juuri nukkumaan, mies on kaverinsa luona ja nyt on ihan omaa aikaa hetkonen ennen kuin köllähdän unten maille. Ihanaa :)

Sooloilija kirjoitti...

Päivi, nautihan olostasi ja pimeästä syysillasta. Minä vein uloskin kynttilän lyhdyssä palamaan. En näe sitä, mutta jospa se ilahduttaisi jotain ohikulkijaa. Elokuva odottaa katsomista.

Ppi kirjoitti...

Gretasta on niin jumalaisen kauniita kuvia, että huhheijaa. Niinkuin tämäkin.

Tämmöstä se välillä on, ota nyt ihan rauhassa ja rentoudu ja hiljenny. Ei aina tarvitse kenenkään olla energinen.

Tuo on niin tuttua mulle keväisin, näin syksyisin sitten taas olen itse ihan hillitön duracell.

Hyviä hetkiä peiton alle sulle :)

Sooloilija kirjoitti...

Ppi, kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa.
Gretasta on tosiaan olemassa huikeita mustavalkokuvia, aivan pökerryttävän kauniita.

Peiton alta on kiva katsoa myös elokuvia, joten kiitos toivotuksista, ilta menee osittain peiton alla.. On se vaan niin ihanaa.. Kissa(t) jalkopäässä..

Hane kirjoitti...

Elokuva sopii päivään kuin päivään, arkipäivän eskapismi on ihan sallittua ;o)Edes sen (yleensä) kaksituntisen aikana kun katsoo leffaa, ei paljoa kerkiä ajattelemaan mitään muuta. Ja jos leffa on hyvä, niin sekin piristää kummasti pitkäksi aikaa. Nautitaan näistä pimeitä illoista, kynttilänvalosta ja elokuvista. Pian on taas kevät ja valoisat illat ;o)

Sooloilija kirjoitti...

Hane, no se on just parasta elokuvan katsomisessa: siksi ajaksi yleensä unohtuu muut ajatukset.

Nämä pimeät illat ovat ihania, kevään valo on sitten ihan erilaista..