perjantai 6. marraskuuta 2009

Coco Chanel viestitti: Minua ei omista kukaan!

Viimeistään nyt tajuan (aiemminkin olen sen kyllä hoksannut) miksi me kaikki naiset ympäri maailmaa ihailemme, kunnioitamme ja rakastamme Coco Chanelia. Hän aloitteli aikuiselämäänsä aikana, jolloin naiset olivat vain miestensä koristeita tiukkoihin korsetteihin ahtautuneena. Coco halusi alusta lähtien hengittää vapaasti. Hän sanoi jo ihan nuorena tyttönä, että 'en koskaan mene vihille'. Ja piti sanansa, vaikka rakastikin syvästi elämänsä aikana.

Coco avant Chanel-elokuva kertoo elämäkertatarinan Gabrielle - Coco - Chanelista ennen kuin hänestä tuli maailmankuulu Coco. Hän lähti valloittamaan maailmaa kovasta orpokotilapsuudesta, jossa ei ollut sijaa hymylle eikä leikille. Taiteellinen ja nokkela Gabrielle lauloi, tanssi ja haaveili näyttelijän urasta. Hänen uransa alkoi hatuntekijänä.


Miehet: Coco rakasti muutamaa miestä elämänsä aikana. Useimmat miehet hänen elämässään olivat täysiä sikoja ja hyväksikäyttäjiä. Coco kiinnosti miehiä, sillä hän oli erilainen nainen: hän sanoi asiat suoraan ja usein hätkähdyttävästi. Naiset tuntuivat ymmärtävän häntä, mutta miehet olivat sitä mieltä, että hän oli kesytön, villi ja liian vaikea luonne.

Aikana, jolloin seksuaalisuus kuului vain suljettuihin makuuhuoneisiin, sanoi Coco suorasukaiseen tyylinsä jo 1920-luvulla, että 'iho kuin iho', kun häneltä kysyttiin, että pitääkö hän enemmän miehistä vai naisista..

Ranskalainen Audrey Tautou on ihana Coco. Hän ei tuo mieleen muutaman vuoden takaista Ameliéta, vaan on vakava ja persoonallinen Coco Chanel. Ohjaaja Anne Fontaine luo tarkkasilmäistä, esteettistä kuvaa. Hän kuvaa värejä ja muotoja Cocon silmin. Puvustuksella on hyvin tärkeä sija tässä elokuvassa. On tarkoitus, että silmä lepää. Ja niin se kyllä tekeekin. (Audrey ja Anne kuvassa yllä).

En halua lukea tästä elokuvasta kovinkaan monen miehen vähättelevää arvostelua (luin yhden ja masennuin), ja hymähtelyä siitä, että tämä olisi naisten elokuva. Niin sen on tarkoituskin olla. Positiivisessa mielessä.( Elokuvassakin miehet ovat sivuosassa, ei heitä viitsi edes näihin kuviin laittaa..) Mainittakoon kuitenkin, että erityisesti Alessandro Nivola Cocon suurena rakkautena hivelee silmiä komeudellaan. Rakkaus on traaginen.

Elokuva etenee melko perinteiseen elämäkertaelokuvan tyyliin, tarkkaan ja esikuvaansa kunnioittaen. Se voi jonkun mielestä olla tylsää, mutta en kokenut tätä elokuvaa tylsänä tai pitkäveteisenä. Audrey on kaunis ja totinen Coco. Jäin miettimään kuitenkin, että Coco Chanel oli räväkkä mimmi ehkä vanhemmilla päivillään. Nuorena naisena hän vielä eli miesten maailmassa, ujuttautui seurapiireihin, vaikka halveksikin sitä elämäntyyliä. Tätä elokuvaa kannattaa lukea myös rivien välistä.

Pieni kipakka Coco minussa herää aina kun koen, että meitä naisia vähätellään. Coco Chanel vain löysi aina niin hyvät sanat ja sanonnat häntä vähätteleville miehille. Hän oli ihan kuuluisa sanonnoistaan.

Gabrielle - Coco - Chanel
19.8.1883 - 10.1.1971

Traileri tässä.

16 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Soolis, miehet haluavat helppoja naisia. He haluavat, että nainen on valokuvassa pää hiukan alaspäin. Olen tehnyt tästä testin kahdella kuvalla, jotka ovat melkein sama, mutta toisessa pääni on 'mukanöyrästi' alaspäin.

Vahva, älykäs mies kestää naisen vahvuuden siinä kuin tämän älykkyyden ja omat ratkaisut.

Luojalle kiitos, Coco ei erehtynyt avioliittoon! Ja Marilyn Monroe ymmärtäisi taatusti ryhtyä nykypäivänä lesboksi ennen kuin alistuisi vähäisellä ÄO:lla varustettujen miesten hyväksikäytön kohteeksi saamatta itse hommasta mitään iloa.

Onneksi minun mieheni valitsi sen Tuittu kuvan, jossa pääni on ylpeästi ja uhmakkaasti pystyssä. Hän tulee mielellään kanssani katsomaan Cocoa!

Kiitos Soolis postaksesta ja taas kerran kiinnostavista kuvista. Tuo elokuvahan on nähtävä jo aikalaiskuvauksenkin takia. Mutta ennen kaikkea Coco Chanelin vuoksi!

Sooloilija kirjoitti...

Leena, minäkin tunnen yhden miehen, joka aikoo mennä tämän elokuvan katsomaan, ihan mielellään ja omasta tahdostaan.
(En halua tällä kirjoituksella mollata koko mieskuntaa, mutta tällaisten aiheiden jälkeen asia on aina vähän enemmän tapetilla.)

Hyviä huomioita sinulla. Ja niin totta. Myös tuo toteamus Marilynista.

Cocon todelliset rakkaudet olivat juuri niitä vahvoja ja itsenäisiä miehiä.

Annie kirjoitti...

Pakko mennä katsomaan tämä leffa. En oikeasti tiedä Coco Chanelista mitään (paitsi että oli muotisuunnittelija), olen ehkä väärää sukupolvea. Mutta nyt alkoi kiinnostaa. Ja olisi hienoa nähdä Audrey Tautou erilaisessa roolissa! Hän kuulemma loistaa tässä.

(Monet miehet tosiaan haluavat kilttejä ja tottelevaisia naisia. Pitää olla henkisesti vahva mies, että kestää vahvaa ja suorasanaista naista rinnallaan. Minä olen ainakin sellainen femakko, että harva mies on minua kestänyt. Mieheni on oikea aarre!)

Sooloilija kirjoitti...

Annie, minullekin aukeni hänen persoonastaan ja elämästään monia asioita, vaikka olenkin lehtijuttuja lukenut ja elämänkertaa selaillut. Ihan hyvä valistaja tämä elokuva.
Cocohan eli tosi pitkän elämän. Hänen uransa kesti 60 vuotta!

Leena Lumi kirjoitti...

Annie, voiko kukaan historianhenkilö, josta on kiinnostunut olla 'väärää sukupolvea'? Minua erityisesti kiinostavat naiset, jotka ovat uskaltaneet nousta vastustamaan miesten parituhatvuotista sortoa jo äitiemme ja isoäitiemme aikoina ja vieläkin varhemmin. He ovat tehneet tietä meille, jotka saamme nyt ulospäin nähden olla itsenäisiä ja vapaita, vaikka kuitenkin elämme edelleenkin hyvin paljolti miesten hallitsemassa maailmassa ja tän´äkin päivänä jossain kivitetään nainen kuoliaaksi, koska aviomies luulee, että vaimolla on toinen. Ellei nainen pysty todistamaan, ettei ole, hän kuolee. Miehen ei vastaavassa tilanteessa tarvitse todistaa mitään!

terveisin
toinen feministi

Elisa kirjoitti...

Tuo leffa pitää kyllä nähdä!

Cocon sanonnat ovat kyllä mielenkiintoisia mm.
“A women who doesn't wear perfume has no future.”
“A girl should be two things: classy and fabulous.”
“The most courageous act is still to think for yourself. Aloud.” =)

Leena Lumi kirjoitti...

Korjaus: NAISTEN parituhatvuotista sortoa;-) Soolis, menikö nyt oikein? Vai menikö pahemmaksi;-)

Katriina, kirjoitti...

Tämä kiinnostaa nyt kovasti, yritän ensi viikolla käydä katsomassa. Kiitos mielenkiintoisesta esittelystä, sen luki mielellään, vaikka ei tiennyt elokuvasta etukäteen mitään.

Paivi kirjoitti...

Oikein mukava arvio taas sinulta Sooloilija :) Ja mukava kuulla, että sinussa tuo elokuva herätti hyvin samanlaisia ajatuksia kuin itsessäkin. Ihana että naisistakin tehdään nykyisin toimivia ja asiallisia elämänkertaelokuvia!

Minäkään en kyllä tiennyt Coco Chanelista oikein mitään ennen näitä tänä syksynä ilmestynyttä kahta elokuvaa, mutta nyt tiedän, ja osaan arvostaa tuota hienoa naista enemmän! Jopa niin paljon, että ostin lentokentältä ensimmäisen No 5 hajuvedenkin, koska testattuani se tuoksui hyvälle :)

Paivi kirjoitti...

PS. Iltalehdessä on muuten miehen kirjoittama, kuitenkin suht positiivissävytteinen arvostelu elokuvasta :)

Annie kirjoitti...

Leena Lumi: Sanoin itse olevani väärää sukupolvea, jolla tarkoitin sitä, että Coco Chanelista puhuttiin luultavasti enemmän silloin, kun minä olin vielä lapsi, koska en ole kuullut hänestä juuri mitään. Tottakai minuakin kiinnostavat merkittävät ihmiset riippumatta heidän iästään tai aikakaudestaan.

Anton Asikainen kirjoitti...

Toivottavasti kukaan ei käsittänyt esittämäni kritiikin kohdistuneen M'selle Chaneliin. Mutta vielä paljon enemmän toivon, että eriävät kokemuksemme elokuvasta eivät liity sukupuoleen! Se olisi alentavaa molempien näkökulmasta. Katsoin CaC:ia vain elokuvana, en esim. historiankirjoituksena, ja elokuvana se ei (minun nähdäkseni) tavoittanut kunnianhimottomuudessaan ja kömpelyydessään kohteestaan yhtään mitään. Sivumennen sanoen, arvosteluni ei ollut luonteeltaan vähättelevä, vaan voimakkaasti kantaa ottava.

Vielä parista asiasta, jotka elokuvassa ovat jääneet minua askarruttamaan.

Feministisestä näkökulmasta CaC nimittäin tuntui antavan jotenkin surullisen kuvan päähenkilöstään. Ehkä tulkitsin väärin, mutta koin, että Fontaine pönkitti (tietämättömyyttään) sitä sovinistista ja patriarkaalista käsitystä, että nainen voi olla todella itsenäinen vain yksinäisyyteen kääntymällä.

Toisaalta, ehkä tekijät olivat valinneet Chanelin elämästä väärän vaiheen. Ajatellaan esimerkiksi, että - kuten olen ymmärtänyt - Chanel teki/joutui tekemään yhteistyötä natsien kanssa. Ainakin väitetään hänen suunnitelleen univormuja. Tästä vaiheesta käsin Coco Chanelin elämässään kohtaamat esteet ja tekemät valinnat olisivat luultavasti saaneet paljon hedelmällisemmän pohjan dramatisoinnille. Va savoir.

Leena Lumi kirjoitti...

Anton, se on ollut naisten reaalielämää, että naisen täytyy kääntyä yksinäisyyteen välttyäkseen patriarkaalisuuden ja sovinismin kiroilta. Se on monen naisen elämää osin myös tänä päivänä. Se on enemmän kuin surullista, se on loputon tragedia ja vankileirien saaristo. Tunnen tänäkin päivänä naisia, jotka ovat valinneet ns. Lenitan tien, voidakseen toteuttaa omaa uraansa ja hallita täysillä omaa elämäänsä. Mutta sinähän Anton voit osallistua meidän naisten rinnalla maailman muuttamiseen. Oletko jo nähnyt sen karmean elokuvan, jossa nainen kivitetään kuoliaaksi! Tälläkin hetkellä nainen kuolee jossain vain koska huonon itsetunnon omaava mies on saanut päähänsä, että nainen pettää häntä. Tuo kivityselokuva on muuten sitten tosi tarina! Usein elämä juoksee rajummin ja tuskallisemmin kuin leffat!

Sooloilija kirjoitti...

Kiitos hyvät ihmiset kommenteista. Keskustelua herätti näköjään.
Minulla ei säteile tällä hetkellä, enkä löydä sopivia sanoja näihin kommentteihin, joten vain kiitän.

Pihlajatar kirjoitti...

Moi multakin.
Pitääpäs minunkin tosiaan mennä katsomaan Coco-elokuva - aioin muutenkin jo Audreyn tähden. Hän on suosikki näyttelijäni (elävistä).

Aina yhtä tympeää tuommoinen "naisten elokuva" -jäpätys. Se johtuu paljolti siitä, että elokuvateollisuus on edelleen niin miehinen ala. Mutta kyllä se siitä muuttuu. Koko ajan.

Hannele kirjoitti...

Minua ei omista kukaan
"Mig äger ingen" av Åsa Linderborg on yksi viime vuoden eniten myytyjä kirjoja alkoholi isän tyttären elämästä..