Aivan käsittämätöntä: olen koukussa Serranon perheeseen! Olenhan kyllä perhesarjojen ystävä; Kotikatuakin olen seurannut sen alkuajoista lähtien, mutta yllätyin silti kun 'Los Serranos' niin yhtäkkiä kolahti. Serranon perheessä parasta on sen elämänilo ja positiivisuus, toisin kuin monissa kotimaisissa sarjoissa.. Serranon porukka käsittelee arkojakin aiheita aina yhdessä, porukalla. Se ei kaihda puhumasta seksistäkään..Ja sydänsurutkin ovat aina koko perheen juttu. Toisin kuin täällä Suomessa, jossa yksin surraan useimmiten.
Kun katsoo Serranon perhettä huomaa ajattelevansa, että elämä voi olla iloa ja toisista ihmisistä välittämistä, aidosti.
Joten ei kun tv:n ääreen lauantai-ja sunnuntai-iltapäivisin !
1 kommentti:
Aloitin tänään operaation:
Sooloilijan blogi alusta loppuun - ne kaksi vuotta, joita en ole aktiivisesti ennen seurannut. Ihanaa törmätä jokaisessa päivityksessä samoihin asioihin, joihin itsekin kiinnitin huomiota tuolloin muutama vuosi sitten. :) Serranot seurasin alusta lähes loppuun - kuultuani loppuratkaisun en kyennyt seuraamaan viimeisiä jaksoja, vaikka Luciaa olinkin surrut. Jotenkin mautonta.
Meinasin kirjoittaa sähköpostia, josta olisi kyllä tullut pidempi, mutta sitten päätin kommentoida johonkin vanhaan postaukseesi. Ja Serrano tuntui sopivalta. :)
Sonja (korrektur)
Lähetä kommentti