lauantai 29. maaliskuuta 2008

Kevyemmällä linjalla kaikin puolin


Olen viime aikoina katsonut aika raskaita elokuvia, synkähköjä aiheita kuolemasta ja vaikeista ihmissuhteista. Myös lukemani kirjat ovat käsitelleet samoja aiheita.

Nyt on aika vaihtaa kevyemmälle linjalle: tänään katson tuon 2 päivää Pariisissa-elokuvan, joka lupaa kevyen kirpeää ja ironista ihmissuhdedraamaa Pariisissa, oikeaa elämää turistiesitteiden takaa.

Samalla kevyemmällä linjalla ovat myös illan syömiset: light-limsaa ja light-pop corneja. Pakko välillä ottaa vähän kevyemmin, kaikin puolin..

4 kommenttia:

Merja kirjoitti...

Oho! Me katsottiin miehen kanssa sama elokuva 4 päivää sitten. (nukahdin tosin elokuvan loppupuolella). Hyvää sanailua mutta jotenkin tämä ei ollut ihan sitä mitä odotin..

Sooloilija kirjoitti...

Minä tykkäsin. Tykkään Pariisista ja siitä vähän 'hullusta' meiningistä. Kulttuurien törmäykset olivat minusta parasta elokuvassa. Amerikkalaisen miehen rooli oli parempi kuin ranskalaisen naisen homssuinen sekoilu.. Nauroin ääneen muutaman kerran. :-)

katriina kirjoitti...

Odotin, että kuulen mielipiteesi. Minä en tykännyt, omituista sekoilua, nainen ei erityisen sympaattinen ja mies kuin myrkyn niellyt koko ajan. Mielikuva itsestäni laatuelokuvan ystävänä on saanut kolauksen myös, kun en erityisesti pitänyt myöskään Rakkautta ennen aamua ja Rakkautta ennen auringonlaskua -leffoistakaan.

Tai sitten on syynä se, etten siedä katsoa kun ihmiset keskeneräisyyttään kävelevät onnensa ohi.

Sooloilija kirjoitti...

Katriina; hyvä varsinkin tuo viimeinen lauseesi, toteamuksesi.

Julie Delpyllä on aina tukka takussa, kyllähän se nuorella tytöllä vielä menee, mutta aikuisella naisella se näyttää hupaisalta. Takerrun tuollaisiin pikkuseikkoihin usein, vaikka olenkin muuten aika suurpiirteinen luonne.

En usko, että ranskalaisetkaan ovat koko ajan niin seksin värittämää kansaa.Ei kukaan ole oikeasti noin avoin..

Mutta silti, kokonaisuudeksi sanoisin, että pidin silti..