Minuun on nyt iskenyt hurmoshenkinen suhtautuminen American Idoliin !
En ole sitä koskaan muina vuosina seurannut, ja kotimaistakin olen hieman nihkeästi aina ruvennut seuraamaan, vaikka lopussa sitäkin on ahkerasti katsottu. Viime vuonna olin kovasti Ari Koivusen puolella..
Tänä vuonna Amerikan Idols-kisassa olen viehtynyt tuohon Bryan Adams-tyyppiseen raspikurkkuun eli David Cook-nimiseen nuoreen mieheen. Alussa hänessä oli hieman ylpeyttä ja hän virnistelee vieläkin tavalla, jonka joku tulkitsisi ylimielisyydeksi. Mutta minä näen hänessä taitavan muusikon ja laulajan, nuoren miehen, jolla olisi paloa musiikkiuralle. Toivoisin hänen voittavan. Ehkä hän tietää olevansa hyvä ja valmis uralle, hän on itsevarma, mutta on hänessä sellaista poikamaista pilkettäkin, johon ei voi olla ihastumatta. (Siis tämä on nyt ihan subjektiivista kirjoitusta).
Toissa viikolla hän sykähdytti esittämällä Michael Jacksonin Billy Jeanin sellaisella tavalla, jota en ole kenenkään muun koskaan kuullut esittävän. En ollut uskoa korviani, kylmät väreet vain menivät ihollani.. Ihana David; ajattelin, että ostan levyn heti jos hän voittaa kisan ja levyttää! Tuomaristokin hehkutti. (Kannattaa katsoa tuo pätkä).
Onko kukaan muu hurahtanut näihin Ameriikan Idoleihin? Minäkö vaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti