maanantai 26. toukokuuta 2008

The Jane Austen Book Club


Ihan aluksi totean, että kuulun niihin suomalaisiin ihmisiin, jotka eivät ole lukeneet Jane Austeneita. Tarinat ovat kyllä tuttuja lukuisien tv-sarjojen ja elokuvien kautta.

Tässä amerikkalaisessa hyväntuulen elokuvassa perustetaan lukupiiri, jossa luetaan jokainen Austenin kuudesta kirjasta, ja keskustellaan niistä. Tärkeämpää on kuitenkin erilaisten ihmisten kohtaaminen ja yhdessäolo. Kirjat yhdistävät ja muuttavat elokuvan ihmisiä.

Naisohjaaja Robin Swicord on luonut nykyaikaisen, kepeän näköisen, hieman Woody Allenmaisen elokuvan, joka tunnelmiltaan ja tapahtumiltaan vaikuttaa kuin pitkitetyltä tv-sarjalta. Se taas johtuu siitä, että näyttelijäkaarti on monista tv-sarjoista tuttua. Joukossa on mm. Kathy Baker, Amy Brenneman, Jimmy Smits ja brittiläinen aika uusi löytö, ihana Emily Blunt. Jokainen näyttelijä on niin sinut roolissaan ja kuin luotu rooliinsa!

(kuvassa Emily Blunt roolissaan ranskankielen opettajana, joka halusi myös näyttää ranskattarelta..)

Kun tv-sarjamaisuuteen tottuu, huomaa, ettei haluaisi elokuvan loppuvan lainkaan. Ja kun se loppuu, haluaisi itsekin kuulua johonkin porukkaan, joka kokoontuisi kirjojen tai elokuvien merkeissä. Haluaisi olla osa tunnelmallista yhteisöä. Amerikkalaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti aina yhdessäolo syömisineen ja juomisineen. Elokuvassakin kokataan kotona, istutaan kahvilassa, illastetaan hienosti ravintolassa.. Oikeastaan aina syödään ja juodaan. Ja sitten vielä luetaan Jane Austeneita.

Tämä mukava elokuva ehkä jopa edistää lukuintoa. Särmikkyyttä elokuvaan tuo mm. avioeron käsittely, parisuhdeongelmat, nuori mies-vanhempi nainen-suhteen mahdollisuuden pohdiskelu jne.. Mietin, että tästä elokuvastahan saisi hyvin kokonaisen tv-sarjan. Onkohan se jo hoksattu..

Ja jospa minäkin vihdoin yrittäisin lukea niitä Austeneita.

5 kommenttia:

katriina kirjoitti...

Uskon kyllä, että elokuva oli hyvä. Kirja puolestaan oli minusta puuduttava ja pitkäveteinen. Austenit taas ovat verbaalista ilotulitusta siihen verrattuna.

Kari kirjoitti...

Elokuvaa en ole nähnyt, mutta päreestäsi tuli mieleen äitini, joka kahdeksaakymmentä käydessään liittyi kirjapiiriin. Siihen asti hän oli lukenut aika kevyitä naistenkirjoja. Hämmästyin kun hän kerran tavatessamme alkoi diskuteerata Andre Brinkin romaaneista, joista mainitsi erityisesti pitävänsä. Kirjapiirissä hän oppi lukemaan aivan toisenlaisia kirjoja kuin aikaisemmin ja sai seurustella muidenkin ihmisten kuin vanhojen ystävättäriensä kanssa.

Sooloilija kirjoitti...

Katriina, ai tuokin elokuva on siis kirjana, en ole vielä törmännyt missään.

Ja Kari; wau, mahtavia kokemuksia äitisi saanut vanhoilla päivillään. Elokuvassakin oli monen ikäisiä ihmisiä, ja yksi mieskin joukossa; se loi kontrastia, mutta sai erilaiset ihmiset ymmärtämään toisiaan. Hienoa!

André Brink on myös yksi minun lempikirjailijoistani..

Anne kirjoitti...

Minullakin on tuo kirjana (ostin tänä vuonna pokkarina). En kyllä jaksaisi millään lukea sitä - se on oikeasti tylsää luettavaa! Elokuva pitää kyllä katsoa, kiitos vinkistä!

Ja ehdottomasti kannattaa lukea Austenia! Ne kirjat ovat NIIN romanttisia.... :)

-Anne- kirjoitti...

Minäkään en ole koskaan lukenut Jane Austenia. Enkä todennäköisesti ainakaan lähivuosina lue, koska romanttiset tarinat eivät ole suosikkejani. Tosin pidin ylipaljon siitä Ylpeys ja ennakkoluulo -sarjasta, olisikohan Colin Firthillä jotain tekemistä asian kanssa? =)

Tuo elokuva vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, sen voisi joskus katsoa.