maanantai 30. kesäkuuta 2008

Kirjaston satoa


Ihan kaikkea haluamaani en kirjastosta tänään löytänyt. Ei löytynyt Eeva Kilven Tamaraa, sen varasin. Eikä löytynyt Francoise Sagania. Mutta nämä löytyi:

* Niina Repo: Arpi
* Aila Meriluoto: Lasimaalaus
* Eeva Kilpi: Animalia
* Heli Kruger: Pidä minusta kiinni

Eli yksi sairauskertomus rintasyöpään sairastumisesta ja sen voittamisesta; kirjailija Niina Repo on ollut rohkeasti julkisuudessa asiasta. Tämä vaikuttaa hyvin intiimiltä ja suoralta tarinalta. Kirjan kuvat on kuvannut näyttelijä Laura Malmivaara.

Aila Meriluodon runoteos Lasimaalaus on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1946.

Eeva Kilven Animalia-runoteos on vuodelta 1987.

Heli Krugerin toinen teos käsittelee mm. alkoholismia lapsen näkökulmasta. Pidin hänen ensimmäisestä teoksestaan Olen koskettanut taivasta.


Sain vihdoin päätökseen Siri Hustvedtin romaanin Kaikki mitä rakastin. Se oli välillä puuduttava. En millään olisi jaksanut lukea taideteosten yksityiskohtaista kuvausta, joidenkin sellaisten kuvausten yli hypinkin. Ihmiskuvaus kirjassa oli kuitenkin hyvin intensiivistä, mutta minua häiritsi, etten meinannut millään keksiä päässäni joidenkin henkilöiden ulkonäköä. Teos rönsyili, ja muuttui loppupuolella ihan jännittäväksi tarinaksi, joka oli kyllä vetovoimainen. Ajattelin, että ehkäpä New Yorkissa joidenkin elämä voikin olla noin värikästä ja hengästyttävää.
Pitkästä aikaa kirja, jota en NÄE elokuvana. En millään.

(Lisäys: Tamaran sain tänään 1.7. ja sen lukeminen alkaa samantien)

5 kommenttia:

arleena kirjoitti...

Heli krugerin kirjasta odotan kommentointiasi, olisi mukava lukea kirja.

Sooloilija kirjoitti...

Yritänpä muistaa kommentoida, kunhan saan sen luettua. Minulla joskus kestää, uusin usein laina-aikoja, se kun tapahtuu niin ketterästi tästä tietokoneelta. Joten jossain vaiheessa sekin kirja on luettujen joukossa..

Nasumurmeli kirjoitti...

Hei!
Kiitos hyvistä kirjavinkeistä,
Arpi erityisesti kiinnostaa, samoin Krugerin kirjat. Tänään just kävin kirjastossa ja lainasin kolme kirjaa, niistä enemmän blogissani. Ja kiitos vielä tervetulotoivotuksesta Blogistaniaan! Blogisi on oikein
mielenkiintoinen.

Elisa kirjoitti...

Minä olen lukenut Arpi kirjan. Rohkeasti kirjoitettu ja rehellisesti. Kovin paljaana ihminen on vakavan taudin kourissa.

Minua kosketti ehkä eniten Ninan ajatukset siitä, miten syöpä vaikutti/vaikuttaa hänen lapsiinsa. Vakava sairaus järkyttää aina muidenkin ihmisten elämää kuin pelkästään sairastajan - se koskettaa perhettä, läheisiä.

violet kirjoitti...

Nyt vasta huomsin tämän kirjoituksen.
Mielenkiintoista miten minä juuri nimenomaan näin tämän Kaikki mitä..jne. kirjan mielessäni kuvina. Henkilöille tuli kasvot ja huoneet tulivat eläviksi.