maanantai 5. tammikuuta 2009

Rakkautta erilaisissa elokuvissa

Olen nyt lyhyessä ajassa katsonut muutaman elokuvan, joiden kaikkien aiheena on rakkaus, eri ilmenemismuodoissaan. En vertaile niitä keskenään, ovat niin erilaisia.

Dancer in the Dark-elokuvan katsoin nyt vihdoin kunnolla. Siinä Björk tekee hienon, ja elämänsä ainoan, elokuvaroolin sokeutuvana Selmana. Katsojana tunsin suurta myötätuntoa ja sympatiaa Selmaa kohtaan. Miksi ihmiset ovat niin pahoja, miksi hänen sokeutumistaan ja köyhyyttään käytetään niin julmasti hyväksi? Rooleissa oli myös muita vakuuttavia näyttelijöitä, Catherine Deneuve arkisen kauniina ja Peter Stormare kilttinä, vähän höhlänä miehenä, joka rakastaa Selmaa..

Mutta... en pitänyt kovinkaan musiikin ymppäämisestä traagisen draaman joukkoon. Minusta tunnelma katkesi aina heti kun Björk alkoi laulaa ja tanssia. Ohjaaja Lars von Trier on tehnyt rohkean päätöksen tehdä vakavasta draamasta myös musikaali. Jokainen katsoja itse päättäköön toimiiko se vai ei..
Miinusta elokuvalle myös venytetystä pituudesta.


Pidän Morgan Freemanista, hänen pehmeästä kertojanäänestään ja hänen elämänviisautta huokuvasta olemuksestaan. Oikeastaan siksi vuokrasin tämän Rakkauden kahvilan, Feast of Love-elokuvan. Pidän kahviloistakin. Minulla oli mielikuva tästä elokuvasta, joka ei ihan toteutunut, mutta pidin silti.

Kahvila ei ollut tässä elokuvassa pääosassa vaan erilaiset rakkaustarinat. Toiset päättyivät alkuunsa, toiset vähän myöhemmin, toiset jatkuivat, toiset suhteet olivat onnellisia ja toiset onnettomia. Ihan niinkuin oikeassakin elämässä.

Eikä tämä ollut edes komedia, vaan yllättäen hieman kevyempi draama. Ei ihan Dancer in the Darkin veroista draamaa, mutta sellaista, jota voi tapahtua meille kaikille. Siksi pidin tästä elokuvasta.


Kävin lisäksi pettymässä elokuvateatterin iltapäivänäytöksessä, jossa pyöri päivänäytöksen hinnalla (onneksi!) tämä uutuus, The Women - Naiset. Tasan kaksi tuntia new yorkilaista rikkaiden hössötystä. Naisia, joihin kehenkään en voisi samaistua. Nämä neljä ihan erilaista ja erinikäistä naista ovat parhaita ystäviä keskenään! En usko! En haluaisi olla Meg Ryanin esittämä vaatesuunnittelija, enkä Annette Beningin esittämä muotilehden päätoimittaja, enkä Debra Messingin esittämä viiden lapsen kotiäiti enkä edes Jada Pinkett Smithin esittämä menevä sinkkulesbo, vaikka ehkä mielenkiintoisin hahmo olikin. Näiden naisten maailmassa en haluaisi elää, en päivääkään. Juoni jäi vähän sivuseikkaan. Meg Ryanin mies petti häntä Eva Mendesin esittämän kaunokaisen kanssa. Ja loppu hyvin kaikki hyvin.. Ai ai, meni 6,80 euroa hukkaan. Sillä olisi vuokrannut pari hyvää elokuvaa Makuunista.

Olenkohan koskaan vielä tässä blogissa arvostellut noin kärkkäästi mitään elokuvaa.. No, kerta se on ensimmäinenkin..

Elokuvien katsomisen määrästä huomaa, että lapset ovat isällään. Nyt tartun kirjaan. Kaikki vapaa-aika pitää hyödyntää sellaisille asioille, joista nauttii. Kyllä niitä siivoamisia ja tiskaamisia ehtii sitten myöhemminkin tehdä..

19 kommenttia:

Papi kirjoitti...

Minusta oli hauskaa lukea kärkästä arvosteluasi, joka ei nyt tuokaan mielestäni kovin ärhäkkää ollut. Saahan sitä joskus :)

Mä tykkään Dancerista ja tätä elokuvaahan ollaan joskus aikaisemminkin käsitelty. Kahta muuta en olekaan nähnyt.

Sebastianin ja Charlesin elämää olen tuijotellut tässä pari päivää..

Sooloilija kirjoitti...

Papi, olen tässä miettinyt, että kun katsoin Mennyt maailman kahdessa päivässä kokonaan niin palaisinko vielä johonkin jaksoon. Erityisen viehättävä oli jakso, joka käsitteli Juliaa ja Charlesia.

Kyllä minä tykkäsin Dancerista, Björk oli mahtava roolissaan. Mutta kävikö hänelle vähän kuten Eminemille 8milessa: että laittoi itsensä niin likoon, että sanoi julkisuudessa 'että ei koskaan enää!'..

marko77 kirjoitti...

Ehdottomasti vapaapäivä on omaa aikaa ja muun muassa elokuvia sekä kirjoja varten! :) Itsekin pitäisi muutama elokuva käydä katsomassa - muun muassa Once..

Sooloilija kirjoitti...

Marko, Oncen katsoin joulun aikana dvd:ltä. Mutta jos se pyörii elok.teatterissa niin kannattaa katsoa siellä. Oli se ihan ok dvd:ltäkin katsottuna.

Kari kirjoitti...

Ko. elokuvat ovat jääneet tuntemattomiksi. Pitäisi ehtiä enemmän seurata. Hyvää vapaapäivää kuitenkin :)

Sooloilija kirjoitti...

Kari, kiitos, yritän vähän ulkoillakin, etten ihan hautautuisi tänne kotioloihin..

katriina kirjoitti...

Ihan tuntemattomia leffoja mullekin. Sen sijaan 8 milesta tykkäsin kovasti ja Eminemistä erityisesti. Hyviä näyttelijäsuorituksia osaa arvostaa.

Hallatar kirjoitti...

Hani otti talteen tuon Rakkauden kahvilan
joka tuli parisen viikkoa sitten joltakin pari viikkoa näkyneeltä leffakanavalta.
Muitakin leffoja Hani tallensi pyynnöstäni.
Tuo oli hyvä elokuva...
Loppu oli yllättävä...

Sooloilija kirjoitti...

Katriina, minäkin olen tykännyt 8Milesta ja arvostan Eminemin omaelämäkerrallista suoritusta siinä. Kim Basinger on siinä hyvä äitinä.

Hallatar, juu eikös ollutkin aika yllättävä elokuva.. Siis yllättävän hyvä kun se ei ole saanut julkisuutta paljon missään.
Morgan Freemanin kertojaääni kruunaa kaiken!

Merja kirjoitti...

No onpas hyvä että kirjoitit tuosta Women -elokuvasta, eipähän tarvitse heittää rahoja hukkaan..

Dancer in the Dark: siitä onkin kauan kun olen nähnyt tuon elokuvan. Mutta muistan että tykkäsin todella paljon. Laulujutut ei ole jääneet mieleen..

Sooloilija kirjoitti...

Merja, The Women yritti olla uusi Sinkkkuelämää, mutta roolit jäivät kovin ohuiksi. New York tietenkin kuvattiin hienosti, Saks-tavaratalossa asioitiin koko ajan ym..

Sinkkuelämää-elokuvassa ja tv-sarjassa on aidompaa huumoria, tässä se oli rautalangasta väännettyä , väkinäistä.

Elisa kirjoitti...

Kiitos loistavasta arvostelusta, minä tykkään kärkkäistä arvoisteluista - mitä ärhäkämpi sen parempi =)! Jos olisit laimesti kertonut mielipiteesi, ehkä olisin mennyt katsomaan tuota leffaa ja rahat olisivat menneet kankkulan kaivoon. Eipähän tarvitse mennä katsomaan, kiitos että säästit rahani.

pikkujutut kirjoitti...

Feast of love- leffan katsoin kun silitin ;). Muistan siita M.Freemanin kertojaaanen tosi hyvan ja itseasiassa oli ihan katsottava.

Me katsoimme eilen High School Musical 3 tyttaren (8,5v) kanssa vihdoin ja viimein. Hattaraa ja juoni ohut mutta kolahtaa esiesiteineihin naemma.Tosin tytar oli kriittinen joihinkin kohtiin,joten hyva niin. Ei pida aliarvioi nuoria katsojia.

Sooloilija kirjoitti...

High Schoolit on olleet yllättävän suosittuja. Varmaan pääosanesittäjä Zac Efron vaikuttaa suosioon. Yhtään en ole nähnyt näistä kolmesta. Voisikin tyttärien kanssa katsoa, ovat olleet varovaisen kiinnostuneita. Varsinkin 12-vuotias.

9-vuotias kyllä ihmetteli ääneen kun hänen luokkakaverinsa kävivät oikein elokuvissa katsomassa sen keskenään. Meidän 9-vuotias kun vielä käy minun kanssa katsomassa elokuvia, ja yleensä vielä lastenelokuvia, animaatioita ja joulutarinoita..

Sooloilija kirjoitti...

Elisa, anteeksi väärä kommentointijärjestys..
Ei tietenkään pidä luottaa yhteen eli minun arviooni, mutta on se kuitenkin varmaan suuntaa-antava.

Harmittaa aina kun menee oikein elokuviin asti katsomaan ns. väärää elokuvaa. Kellonaika nyt vain sattui niin hyvin minulle. Olisihan teatterissa pyörinyt parempiakin elokuvia, kuten esim. Burn after reading, jota en ole nähnyt.

Ja tulossa on hyviä elokuvia, pakko kai ne on kaikki käydä katsomassa kun ei jaksa odottaa niiden tuloa dvd:lle eli Changeling, Benjamin Buttonin elämä ja Herttuatar. Nämä ovat ne kolme, joita odotan!

pikkujutut kirjoitti...

Meilla vaikutteet tulevat koulun isoilta kansainvalisilta tytoilta, 15-vuotiailta. HSM:t tuntuvat olevan taalla iso juttu.Samaan syssyyn menee Hannah Montana, Jonas Brothers, Camp Rock.

Meillakin katsotaan yleensa enemman lasten elokuvia ja Joulutarina oli pop.Poikkeuksena ovat nama HSM:t kun niista kaikki kuulemma puhuvatja niin moni oli jo nahnytkin.

Elisa kirjoitti...

Se on totta, että kovin moni asia vaikuttaa siihen, mitä leffaa menee katsomaan. Esim kellon aika tai toisten ihmisten arvostelut.

Luotan aika paljon leffamakuusi (ajattelemme monesta leffasta samalla tavalla), joten Women jää väliin... =)

Mikaela kirjoitti...

Kuulostaa kuin tuo The Women toimisi tv-sarjana ;O)

Sooloilija kirjoitti...

Mikaela, voisi toimiakin, silloin sen runsaasti rönsyilevät aiheet pääsisivät oikeuksiinsa. Henkilöhahmotkin tulisivat paremmin tutuiksi. Tässä raapaistiin vain pintaa henkilöissä, ketään ei oppinut oikeasti tuntemaan eikä kenestäkään oppinut elokuvan aikana pitämään..