... Yksi tärkeimmistä syistä on yllä oleva poika; elokuvan henki ja sielu; puoliverinen poika, jolla toisen maailmansodan aikaisessa Australiassa ei ole ihmisarvoa. Hän on puoliksi aboriginaali, puoliksi valkoinen. Näitä puoliverisiä lapsia pyrittiin erottamaan usein alkuperäiskansaa edustavasta äidistään, jotta näistä puoliverisistä lapsista tulisi 'oikeita' kansalaisia. Äidit ja lapset saivat paeta henkensä edestä, he piileskelivät usein koko ikänsä..
Tärkeässä roolissa on myös tämä pojan isoisä, joka seuraa koko ajan sivusta, ja puuttuukin välillä epäoikeudenmukaisuuksiin. Hänenkin kohtalonsa koskettaa.Australialaisohjaaja Baz Luhrmann on löytänyt elokuvaansa valovoimaisten tähtien, Nicole Kidmanin ja Hugh Jackmanin, lisäksi upeita luonnonlahjakkuuksia, kuten vuonna -96 syntyneen Brandon Waltersin, puoliverisen Nullah-pojan esittäjän, jonka ohjaaja löysi elokuvaan kuulemma uima-altaalta polskimasta.
Elokuvateatterin katsomon penkkirivi kirjaimellisesti tärisi kun elokuvan tuhatpäistä karjaa ajettiin pitkin Australian erämaita. Valtavan hevoslauman laukkaaminen sai haukkomaan henkeä.. Hieno tunnelma. En ole kai koskaan katsonut noin vanhanaikaista tunnelmaa saavuttanutta nykyelokuvaa. Tätä elokuvaa ei olisi kannattanut jättää dvd:ltä katsottavaksi. Kuvaus ja maisemat ovat suorastaan henkeäsalpaavia!
Pääparin rakkaus on suurta ja ikuista. Hienostolady ja karjanajaja löytävät toisensa. Kumpaakin rakkaus muuttaa, heistä tulee yhdessä parempia ihmisiä ja vastuullisia aikuisia.Hyvää elokuvassa on myös se, että se ottaa kantaa ja kertoo faktoja. Kuinka moni meistä täällä pohjan perukoilla tietää Australian alkuperäiskansan elinoloista ja pitkään jatkuneesta sorrosta. Itse olen kuullut jotain, katsonut dokumentteja, mutta tämä elokuva kertoo yhtä paljon (ellei enemmänkin) kuin lehtileikkeet ja dokumentit. Se kertoo tunteen keinoin tarinan. Kaunis elokuva.
Ja entäs tämä Hugh Jackman sitten!! Hän juontaa Oscargaalan reilun viikon kuluttua! Parralla vai ilman, se nähdään sitten! Hughista oma juttu myöhemmin! Kyllä häntä kannattaa käydä katsomassa valtavalla valkokankaalla, hän suorastaan pursuaa energiaa ja tunteellisuutta ;D
Australia-elokuvan upeat sivut tässä.
12 kommenttia:
Ihanaa, olet käynyt katsomassa Australian ja vaikuttaa siltä, että sinäkin pidit tästä leffasta!
Minuunkin teki vaikutuksen tuo suklaasilmäinen aboriginaali-poika, joka taisi kyllä näpistää palasen sydäntäni noine silmineen. Ja isoisänsä oli kyllä vaikuttava mies ja nämä kaksi hahmoa saivat mietteliääksi Australian alkuperäisväestöä ja heidän kohtaloaan ajatellen.
Ja tarinassahan oli sitä vanhan ajan tuntua isoine karjatiloineen, ladyine ja renttuineen, romantiikkaa ja jännitystä unohtamatta. Se karjanajo-kohtaus, jossa pieni poika pysäyttää koko lauman jyrkänteen reunalla oli vaikuttava, vaikka olikin ehkä hivenen ennalta-arvattavissa.
Upea elokuva kaikenkaikkiaan niin maisemiltaan, näyttelijäkaartiltaan, puvustukseltaan ja tunnelmaltaan. Tykkäsin kovasti! Niin ja Hughin rooliahan ei voi toki unohtaa. Mielenkiinnolla odotankin, mitä hänestä aiot kirjoittaa.
Mä luin Hughista joku aika sitten pitkän lehtijutun ja on kyllä ihailtavaa, kuinka tavallisen oloinen perheenisä hän on ja kuinka hänen vaimonsa oli mm. vitsaillut Hughille hänen voittaessaan paikallisen People-lehden Sexiest man alive-kisan vain siksi, ettei Brad Pitt ollut nyt sattunut olemaan ehdokkaana... ;-)
Sari, Australiassa oli monia koskettavia kohtia, jolloin piti kyyneliä pyyhkiä. Mutta kyllä tämä poika veti pisimmän korren tässä itkettämisessä, kaikki mikä liittyi poikaan ja hänen elämäänsä, itketti minua.
Jos jotain miinusta elokuvasta hakisi, niin se olisi alun komediallisuus. Nicole Kidman ei taivu komedialliseen rooliin, hänen pitää olla 'viilee ja vaalee, jonka pinnan alla kuohuu'.
Hughista en paljon tiedä, ehkä jutustani tulee kuvakavalkadi. Katsotaan Oscarien jälkeen.
Sieki kävit sen katsomassa!?
Mie kävin Hanin kanssa tammikuussa ja itkin koko ajan...
Hanin olkapää oli ihan märkä mun kyynelistä...
Eli ihana leffa oli.
Hallatar, itketti minuakin, usein..
Tulin elokuvista kotiin ja uutisissa oli juttua niistä Australian metsäpaloista, sanottiin, että jopa miljoonat eläimet ovat kuolleet, palaneet pahasti ym. Itkuni jatkui vuolaana uutisten äärelläkin. Näyttivät vieläpä kuvamateriaalia mm. koalasta, jolla tassut olivat palaneet jne. En melkein pystynyt katsomaan.
Kuullut hyvää, kyllä me se katsotaan.
Ihan loistava elokuva. Nousi kyllä suosikkielokuvien listalle, ainakin mulla. Näyttelijät oli just hyvät niihin rooleihin. Ja visuaalisesti ehkä yks hienoimmista elokuvista mitä olen nähnyt.
Ne kohtaukset joissa ajetaan karjaa sain kyllä kylmiäväreitä aikaiseks, niin hienoja oli. Ehkä sen voimakkuuden ansiosta.
Onneks kävin teatterissa katsomassa.
Tästä en ollut kuullutkaan, tosin olen ihan tippunut elokuvatarjonnasta. Mutta ehdottomasti tekee mieli nähdä tämä. Aborginaalien tilanne on edelleen esillä Australiassa, mutta se vähän tuntuu olevan sellainen ainainen "mukahumaani" aihe ainakin sen perusteella, mitä lehtiä tuli siellä luettua. Australian lehdissä on paljon juttuja aborginaaleista, mutta silti he (aborginaalit) selvästi ovat jääneet yhteiskunnan ulkopuolelle ja osa elää ihan "omissa maailmoissa" siellä.
Tämähän kuulostaa kiinnostavalta. Kaikki hyvän elokuvan ainekset kasassa Minun Afrikkani tyyliin. Taitaa pyöriä vielä täälläkin.
Hannele, juu elokuviin kannattaa mennä katsoon!
Suvi, visuaalisesti tosiaankin yksi hienoimpia elokuvia; Luhrmann hallitsee maisemat ja hienot kamera-ajot!
Elegia, jos olet käynyt Australiassa niin kannattaa kyllä ehdottomasti katsoa tämä elokuva: se ottaa kantaa ja ravistelee ihmiset muuallakin maailmassa ajattelemaan aboriginaalien asemaa, ennen ja nyt.
Katriina, tätä voisi sanoa sekoitukseksi Minun Afrikkaa ja Englantilaista potilasta, mutta silti tätä ei oikein voi verrata mihinkään. Hyvä, että tähän valittiin australialaissyntyiset näyttelijät. Hugh Jackman varsinkin puhuu aivan ihanaa 'australiaa', pöksyt meinaa pyörähdellä jalassa jo pelkästään siitä, ja tietenkin siitä lihaksikkaasta macho-olemuksesta, huhhuh!
Juu, kyllä Australia on Australia, ei sitä voi oikein mihinkään toiseen leffaan edes verrata, vaikka jotkut kriitikot ovat tätä verranneetkin Tuulen viemää-leffaan...
Mutta hei, syy miksi olen täällä taas huhuilemassa, on se, että Teksasin taivaan alla blogissa on sinulle haaste. Käyhän kurkkaamassa ;-)
Hei, pakko kommentoida tähän. Niin ja ihan ensin hyvää ystävänpäivän iltaa. :)
Kävimme myös jokin aika sitten katsomassa ko. elokuvan. Jostain syystä, jotka eivät ehkä edes liity itse elokuvaan vaan vaikka omaan tunnetilaan, en ihan kympillä syttynyt tälle.
Poika on oikeasti ihana roolissaan. Etenkin äidin kuolema koskettava.
Karjanajo oli myös hienosti kuvatttu, mutta ehkä elokuvaan oli vaan ympätty liikaa aiheita? Niinkuin tekijä ei olisi valinnut kertooko rakkaustarinaa vai kertooko aboriginaalien menneisyydestä upeaa luontospektaakkelia.
Toisen kerran katsominen voisi antaa ihan erilaisen tunteen. Niin käy usein. Hyvä filmi silti ja katseltava. Hugh Jackmanin paljasta rintakehää olisin toki voinut katsella pidempäänkin. ;)
Myy, minä istuin elokuvissa ensimmäiset viisitoista minuuttia huuli pyöreänä, ajattelin, että komediaako olin tullut katsomaan.
Siitä en pitänyt, mutta onneksi meno vakavoitui. Ja loppu oli hyvää..
Toisen kerran aion minäkin katsoa, silloin hoksaa joitain juttuja, jotka jäivät ehkä eka kerralla huomaamatta.
Lähetä kommentti