lauantai 9. toukokuuta 2009

Penélopekaan ei kannattele ohutta tarinaa


Elegy - Kauneuden valta on espanjalaisohjaaja Isabelle Coixet:n ohjaama tarina vanhemman professorismiehen ja nuoremman opiskelijanaisen suhteesta. Se perustuu Philip Rothin romaaniin The Dying Animal.

Vaikka ohjaaja on eurooppalainen nainen, en nosta hattua edes sille; tästä elokuvasta tuli kylmä. Sen tarina on ontto ja kalsea. Ben Kingsley on juuri sellainen irstas, vanheneva mies, jota en ikimaailmassa haluaisi tavata. Sellainen, joka kerskuu nuoresta naisestaan toiselle ikäiselleen ukolle..

Mutta nyt nostan sittenkin hattua suomalaiselle ohjaajamiehelle, Olli Saarelalle, joka ohjasi samasta teemasta paljon vivahteikkaamman ja kauniimman elokuvan Suden vuosi. (Vaikken oikein lämmennyt sillekään).

Törmäsin jossain tämän Elegy-elokuvan arvosteluun, siinä todettiin, että tämä elokuva ylistää Penélope Cruzin rintoja! Ja niin totta puhui se kriitikko. Penélopelle pisteet rohkeudesta ja luontevuudesta, hänet on luotu kameran eteen! Hänestä hehkuu myös ihan oikeasti sisäistä kauneutta.

Sivurooleissa näyttelevät, ja laatutyötä tekevät, persoonallinen Patricia Clarkson ja eleetön Peter Saarsgaard. Ja se toinen irstas ukko on, kukapa muukaan kuin Dennis Hopper.

Tässä Elegyssä on kaunis ja tyylikäs kansikuva. Elokuva lupaa paljon, mutta minua kylmäsi sen pimeä, sinisävyinen, äänetön maailma. Elokuvassa ei soi edes musiikki.

Onneksi olen omassa elämässäni kokenut iloisempaa ja tasa-arvoisempaa rakkautta.

Elokuvajulisteesta ja tästä dvd-kannesta 3 tähteä. Elokuvasta 1,5 tähteä. Mutta tämähän on vain minun mielipiteeni.

Traileri tässä. Ps. traileri on hyvä, mutta siihen kahteen minuuttiin kiteytyykin koko elokuva. Valitettavasti. Voi surku, tästä olisi saanut hyvänkin elokuvan..

9 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Hyvin kirjoitettu elokuva-arvostelu!

Suden vuosikin on näkemättä, ei kyllä kauheasti kiinnosta. Luin kirjan, se oli minusta ankea.

Sooloilija kirjoitti...

Liivia, en tiedä onko elokuvan haukkuminen 'hyvin kirjoitettu', mutta joskus vain pitää sanoa oma mielipiteensä..

En pidä ankeasta rakkaudesta, koska rakkaus on niin hieno asia,ettei siihen kannata ankeutta sekoittaa.

Paivi kirjoitti...

Minulla on tämä katsontalistalla ja varmaankin ensi viikolla on nähntynä. Muistan kun näin mainoksen elokuvasta Espoo Cinessä viime syksynä ja vaikka kuinka olen Penelope-fani, ajatus *taas kerran* tarina vanhan äijän ja nuoren kauniin naisen suhteesta ei innostanut yhtään. Jätin sen silloin katsomatta, koska ajatus vaan ällötti.

En siis kovin paljoa odota kyseiseltä elokuvalta ja sinun mielipiteesi edelleenkin vahvisti epäilystäni. Kerron sitten kommentit, kun ole tämän nähnyt!

Sooloilija kirjoitti...

Päivi, tulen lukemaan kirjoituksesi sitten. Olen vieläkin hieman epävarma siitä, että olisinko sittenkin löytänyt tästä elokuvasta jotain.. Naisohjaaja lupaa paljon, mutta näen tässä vain sovinismia.

Muistan Ben Kingsleynkin vain Gandhina, hän ei vakuuta. Itse en lankeaisi hänen pauloihinsa..

Hannele mummu kirjoitti...

(Something's Gotta Give (Galen i kärlek),
Diane Keaton, Jack Nicholson, Keanu Reeves kertoo aikuisesta naisesta, joka rakastuu nuoreen lääkäriin. Valitettavasti amerikkalainen loppu)

Sooloilija kirjoitti...

Hannele, se on ihan mukava elokuva; paljon herttaisempaa ja kivempaa niin päin ;D

Sari kirjoitti...

Katsoin Elegyn joku aika sitten eikä se oikein vakuuttanut minuakaan. Trailerin mukaan odotukseni olivat ehkä liian kovat ja petyin kyllä. Enpä siitä sen ihmeemmin tainnut edes blogissani kirjoittaa, vaikka hehkutinkin leffasta ennen sen näkemistä ;-)

Suden vuosi leffa osui hyppysiini Suomi-kirjastolla aiemmin tällä viikolla. Suosittelisitko sen kuitenkin katsomaan? Ei tainnut sekään sua sytyttää, mutta ehkä on kuitenkin katsomisen arvoinen?

Katsoin juuri toissailtana Suomi-kirjastolta lainaamani Tummien perhosten vuosi-leffan ja se teki minuun kyllä vaikutuksen. Olin näkevinäni kuvaustyylissäkin jo hyvin kansainvälisiä piirteitä ja tarina oli myös mielenkiintoinen, vaikkakin vähän melankolinen ja synkkä (hmm, melko tuttu juttu suomalaisleffojen suhteen...). Oletko nähnyt tämän leffan? Jos et, niin suosittelen.

Sari kirjoitti...

Siis tummien perhosten koti, ei vuosi... Voi jessus sentään näitä mun painovirhepaholaisia. Keskity, Sari, keskity!

Sooloilija kirjoitti...

Sari, Suden vuodessa on jotain hieman jäykkää teennäisyyttä, mutta ihan kelpo tarina.. Ei yllä ihan Tummien perhosten tasolle.

Tummieh perhosten koti oli sensijaan pitkästä aikaa paras näkemäni kotimainen elokuva, josta todella pidin. Synkkähän se oli, mutta tosiaan jotenkin kansainvälinenkin. Ohjaaja onkin Dome Karukoski, joka taitaa olla maamme ihan ykkösohjaajia tällä hetkellä Klaus Härön rinnalla..