keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Tämän päivän Selma


Tämä kori pehmokissakavereineen on Selmalle vain päiväunipaikka. Yöt se nukkuu minun kanssani, lähellä kasvojani ja kainaloa. Se on kaikki ensimmäiset viikkonsa nukkunut sisarustensa ja emon kanssa, eikä uni tule illalla, ellei saa nukkua jonkun 'elävän' vieressä. Niinpä kun se pääsee lähelleni nukkumaan, se vetäiseekin täyden yön eli noin 8 tuntia!

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

en haluaisi valittaa, mutta ei näitä kissakuvia koko ajan...

Sooloilija kirjoitti...

Anonyymi, en haluaisi valittaa, mutta sinun ei ole pakko tulla näitä katsomaan..

Sooloilija kirjoitti...

Niin, ja olen vihainen siitä, että Anonyymi ei kehtaa valittaa omalla nimellään. Ärsyttävää. piste.

Leena Lumi kirjoitti...

Annetaan nyt kaikkien vain tehdä omaa blogiaan niistä asioista, jotka heitä kiinnostavat. Pyydän oikein kauniisti!

Sooloilijalle on nyt tullut uusi perheenjäsen ja se on hänelle ja tytöille tärkeä ja Iso Juttu. Sama olisi minulla, jos vielä voisin ottaa koiranpennun.

Peace and Love, not War!

katriina kirjoitti...

Selmallahan on oma pehmoperhe kopassakin! Mutta mikään ei korvaa lämmintä ja elävää kainaloa pienelle.

Meillä Vilma tykkää nyt nukahtaa peiton päälle jalkojeni väliin, siihen sopivaan pesäkoloon. Minä en kyllä osaa nukkua siinä. Kun siirrän sen pois, se siirtyy miehen kaulalle, sieltä ei hätistetä.

Sooloilija kirjoitti...

Leena, kivasti ja rakentavasti sanottu! Kiitos.

Katriina, sinäkin pikkukoiran äitinä tiedät millaista kaikki on juuri nyt.

Anonyymi kirjoitti...

Voi minä taas oikein haluan nähdä noita Selma-kuvia! Varsinkin se kuva, jossa hän nukkuu tassut ristissä, oli NIIIIIIN ihana!!! Se kuva oli ihan kuin jostain postikortista!

Tuo on niin liikuttavaa, kun nuo eläinlapset noin nopeasti alkavat luottaa ihan täysin tuntemattomaan ihmiseen ja hakeutuvat niin nopeasti hänen luo turvaan. Se on oikeastaan ihan käsittämätöntä. Ja mielelläänhän sitä tuollaista pientä kehräävää otusta suojelee ja hoitaakin, kuten muitakin pieniä.

Aivan ihana kisumisu!

Minna

Sooloilija kirjoitti...

Minna, kiitos.
Minustakin on käsittämätöntä miten pieni kissanpentu luottaa niin ihmiseen.

PupuLihavisto kirjoitti...

Hihii, eihän näihin kissakuviin kyllästy koskaan:) Kissanpennut kasvaa ihan kamalan nopiaa vauhtia ja pentuaika on aikasta lyhyt, mukavaa nähä kun Selma kasvaa ja kehittyy:D Hyvät unenlahjat on pikkusella:)

anumorchy kirjoitti...

Minunkin piti tulla taas katsomaan mita Selmalle kuuluu!

Sooloilija kirjoitti...

PupuL., kasvutarinaahan tässä blogissa on nyt helppo laittaa kun alusta asti saatte seurata. Jossain vaiheessa laitan pientä videonpätkääkin.

Anum., tervetuloa taas ja kiitos käynnistä nytkin. ;D

Paivi kirjoitti...

Kuvia söpöistä eläinlapsista ei koskaan voi olla liikaa :)

refanut kirjoitti...

Hei! Selmahan on suoraan sydämeen tassuttelija.
Voisiko se ensimmäinen ano vain kaipailla ihania referaattejasi.

violet kirjoitti...

Olin jo odottanut päivän Selmaa. Pojillekin näytän aina koska ne nyt ovat aivan hulluina kissoihin, oli iso tai pieni.
Muistan kun äiti osti kissan parikymmentä vuotta sitten. Samanlaista oli se alun nukkuminen. Aina äidin lähellä. Ihossa kiinni, mieluiten.