sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Harvey Milkin tärkeä sanoma


On hyvä, että amerikkalaisesta homoaktivistista ja poliitikosta Harvey Milkistä tehtiin elokuva. Tällä elokuvalla herätellään enemmän ihmisiä kuin monellakaan muulla keinolla.
Harvey Milk oli monessa asiassa edelläkävijä ja uranuurtaja: hän oli mm. ensimmäinen avoimesti homoseksuaali amerikkalaisessa politiikassa. Hänen kansansuosionsa oli kiistaton, sillä hän oli pätevä ja kiihkeä poliitikko sekä helpostilähestyttävä, hauska persoona.

Hän joutui elämään aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos. Harvey Milk syntyi vuonna 1930 New Yorkissa, mutta muutti Kaliforniaan, San Franciscoon vuonna 1972. Hän loi siellä lyhyessä ajassa yhteisön Castron kaupunginosaan, jossa toimi hänen kameraliikkeensä sekä kotinsa.


Sean Penn tekee inhimillisen ja koskettavan roolisuorituksen Harvey Milkinä. Oikeaan osoitteeseen meni pääosa-Oscar tänä vuonna, vaikka hänellä olikin vastassaan mm. aiemmin jo Kultaisella maapallolla palkittu, hienon paluun tehnyt Mickey Rourke.
Olen joskus vähän ihmetellytkin Sean Pennin suosiota, mutta tämän elokuvan nähtyäni ymmärrän sen. Penn on itsekin kiihkeä aktivisti monessa asiassa. Ja näyttelijänä ehdoton heittäytyjä!

Milk-elokuvan ohjasi Gus Van Sant, joka on kuvassa Sean Pennin kanssa Annie Leibovitzin kuvaamana.

Katsoin keväällä Harvey Milkistä tehdyn dokumentin. Elokuva noudattaa hyvin tarkasti kaikkia tapahtumia. Hänen tarinansa on tuttu, elokuvakin etenee koko ajan kohti traagista loppuaan. Harvey Milkin (ja pormestari George Mosconen) murhasi ampumalla hänen poliitikkotuttavansa Dan White, joka tuomittiin vain lyhyeksi ajaksi taposta. White teki myöhemmin itsemurhan.

Harvey Milk kuoli 27.11.1978, vain 48-vuotiaana. Hänen muistotilaisuuteensa San Franciscossa osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä kynttiläkulkueessa läpi kaupungin. Hänestä tuli koko maailman homoseksuaalien oikeuksien marttyyri.

Elämme nyt 2000-lukua. Olemme vähän viisaampia, oikeudenmukaisempia, inhimillisempiä. Vai olemmeko? Yhä tarvitsisimme Harvey Milkin kaltaisia ihmisiä levittämään tietoa ja tunnetta. Sitä, että kaikessa on vain kyse Rakkaudesta. Mustavalkokuvassa oikea Harvey Milk.

Elokuvan Milk traileri tässä.

13 kommenttia:

Hannele mummu kirjoitti...

Amerikas paljo mikä tarvitsee herätystä,
teiniraskaudet sun muuta. Siitäkin filmi, mutta loppui amerikkalaiseen tyyliin.

Yaelian kirjoitti...

Hyvä postaus tästä elokuvasta/aiheesta.En ole vielä nähnyt elokuvaa, mutta mulla löytyy tämäkin koneelta...

juanita kirjoitti...

en ole vielä nähnyt elokuvaa, mutta kirjoituksesi sai kiinnostuksen heräämään! minäkään en aiemmin sean penniä oikein ymmärtänyt, mutta viime vuosina hän on tehnyt useita hienoja rooleja (esim. 21 grammaa -elokuvassa). tuntuu kyllä, että elokuvan homoseksuaalisuus-teema on ajankohtainen edelleen, jos siis miettii vain venäjää tai liettuaa, jotka ovat olleet aiheen puolesta esillä viime aikoina. espanjaa ja etenkin madridia & barcelonaa pidetään ns. homojen paratiisina, sillä täällä suhtaudutaan homoseksuaaleihin (vielä) vapaamielisemmin kuin muualla euroopassa, mutta toisaalta ihan vastikään uutisoitiin siitä, miten täällä eräässä tuppukylässä tapettiin mies homoseksuaalisuutensa vuoksi.

Leena Lumi kirjoitti...

Vihaan vihaamista, mutta vihaan rasismia! Olenko siis itse rasisti, kun en hyväksy rasisteja. No, en ole, sillä on olemassa sanonta 'leben und leben lassen' eli elä aja anna tositenkin elää. Yksikään filmi joka puolustaa homoja ei voi olla turha, yksikään kirjoitus heidän puolestaan ei ole liikaa. Liikaa on vain ennakkoluuloisia ihmisiä!

Sooloilija kirjoitti...

Hannele, oliko Juno se elokuva, jota tarkoitit? Sitä en ole muuten nähnyt.

Yaelian, muistahan katsoa jossain vaiheessa. Tärkeä elokuva, hyvin elämänkerrallinen eli paljon faktaa, fiktiota ei kai lainkaan..

Juanita, totta puhut. Elokuvassakin oli eräs amerikkalainen nuori poika lähdössä Espanjaan. Pitivät sitä hyvänä paikkana homoille jo 70-luvulla. Mutta ainahan on yksittäistapauksia..

Viimeksihän Venäjä oli esillä negatiivisesti Euroviisujen aikaan, muistan ne uutisoinnit.

Leena, joten tässäkin oli yksi puolesta-kirjoitus, sekä sinulta, että minulta tämä elokuva-arvostelu. Milk-elokuvakin kannattaa jossain vaiheessa katsoa, vaikka se ei tunnetasolla ylläkään Brokeback Mountainin tasolle. On asiallisempi ja poliittisempi.

arleena kirjoitti...

Tänään ollaan jo suvaitsevaisempia, myös täällä Suomessa. Homous on tullut kaapista ulos ja se ei herätä enää syrjintää, paitsi ääriryhmissä.
Rakkaus ja suvaitsevaisuus auttaisivat monessa maailmankolkassa rauhanomaisin keinoin. Niin ei vain ole käynyt - vielä, toivottavasti joskus edetään ilman aseita.

Elämäntarinasta elokuva on varmasti hyvä tapa nostaa suvaitsevaisuus esille eritavalla suuntautuneita kohtaan.

Sooloilija kirjoitti...

Arleena, hyvin sanottu. Pitkä on vielä matka kaikenlaiseen suvaitsevaisuuteen, mutta ollaan optimistisia.

Mikaela kirjoitti...

Ajattelinkin vuokrata tämän ensi viikonloppuna kun olen taas kotiutunut ja voi rauhoittua, kuulostaa hyvältä leffalta ;O)

Sooloilija kirjoitti...

Mikaela, pidän tätä tärkeänä elokuvana, rinnastan sen Brokeback Mountainiin, vaikkei se niin tunnepitoinen olekaan..
Se on hyvin paljon faktoihin nojautuva elokuva.

Sean Penn on kuin eri ihminen roolissaan eli hyvin on onnistunut muuntautumaan Harvey Milkiksi.

Paivi kirjoitti...

Hyvä kirjoitus Milkista! Itselläni laina-dvd odottaa tuossa hyllyssä katsomista. Ehkäpä viikonloppuna sen ehdin katsoa, sillä olen odottanut tämän näkemistä (kun jäi teatterikierroksella väliin).

Sooloilija kirjoitti...

Päivi, teatterikierroksella jäi minullakin väliin, niin moni muukin, mm. Benjamin Button, jota en siis vieläkään ole nähnyt.

Tätä katsoin eri tavalla, vähän kuin dokumenttia.

-Anne- kirjoitti...

Minäkin katsoin sen mielenkiintoisen dokumentin, ja tämä elokuvakin on jossain vaiheessa katsottava.

Sooloilija kirjoitti...

Anne, tämä elokuva on melkein kuin se dokumentti. Tosi mielenkiintoinen, mutta elokuvana aika asiallinen, tunnepuoli on vähempänä, vaikka se siellä taustalla lymyileekin koko ajan.