Tänä viikonloppuna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä kun Woodstockissa vietettiin maailmanhistorian kuuluisimmaksi muodostunutta musiikkiviikonloppua. Woodstcok-festivaali keräsi yhteen kaikki sen ajan kuuluisat laulajat ja bändit, mutta ulkomusiikilliset jutut taisivat saada yhtä suuren huomion: ihmismassa (kun sinne odotettiin korkeintaan 50.000 ja sinne tulikin 500.000 ihmistä) sekä viikonlopun sateet ja muta. Peace, Love and Freedom = Woodstock!
Woodstockin musiikillisesta annista sitten huomenna Sunnuntaiklassikon puolella, sillä Lepis antoi tälle viikolle teeman Woodstock, biisilista seurasi perässä, joten ei kun sieltä valitsemaan omaa suosikkiani. Se näkyy sitten huomenna..
Mutta tänä iltana Teema-kanava aloittaa Woodstockillan klo 21 ja sitä musiikkipitoista iltaa kestääkin sitten monta tuntia. En ole ihan varma jaksanko pysyä kelkassa, mutta jos pääsen hyvään imuun, olen mukana loppuun asti.
12 kommenttia:
Ah, Woodstock-elokuva merkitsi NIIN paljon! Se oli sitä, mitä täältä puuttui ja sitä paitsi olin tietysti vähän liian nuorikin, juuri siinä kynnyksellä. Mutta musiikki oli jo tuttua ja se kolahti lujaa.
Ja kolahtaa vieläkin.
Nyt kun en ole ehtinyt käydä täällä, ihastelin värikästä ja toimivaa blogiasi. Kuvat ovat joka kerta tuoreen ja raikkaan näköisiä löytöjä ja teksti virkistävää.
Nyt sinullakin on kohta aika kortilla, kun aloitat työt. Olisi kiva kuulla omia kuulumisiasi vaikka sähköpostilla!
Katriina, kiva kun tulit käymään pitkästä aikaa. Sinullakin varmaan työt vievät aikaa ja energiaa. Laitan tarkemmin työnaloitusfiiliksistä juttua myöhemmin.. Olen ollut jo 3 päivää töissä. Ja olen aika poikki! Laitan postiakin..
Vaihdoin tähän blogipohjaan pohjaväriksi valkoisen. Muut kuvani kun ovat aika värikkäitä niin valkoinen (tai joku tumma esim. harmaa, joka sinulla oli alussa) on ehkä paras tausta värikkäille kuville.
Hyvä hyvä!
Ajattelin ottaa koko setin talteen digiboxiin ja nautiskellen katsella sitä sitten ajan kanssa.
Lautatarhapäivä siis huomenna!
Lepis, biisilista helpottaa, vaikka ne biisit pitääkin youtubesta sitten itse kaivaa..
Tuleekohan paljon samoja?
Voi, mun seuraava ostos on tallentava digiboxi.
Sooloilija, tallentava digiboxi minulle myös, kiitos!
Kuvittele, minullakin oli pari vuotta semmoinen pinssi takin kauluksessa, jossa luki: Make love, not war. Seison vieläkin tuon takana.
Maakunta-aviisissa oli tänään lueteltu kaikki esiintyjät. Joukosta puuttui vain lähinnä festivaalipaikkaa asunut Bob Dylan, sillä hän suivaantui takapihalleen leiriintyneile hipeille niin, että kieltäytyi esiintymästä!
Sooloilija, tallentava digiboxi minulle myös, kiitos!
Kuvittele, minullakin oli pari vuotta semmoinen pinssi takin kauluksessa, jossa luki: Make love, not war. Seison vieläkin tuon takana.
Maakunta-aviisissa oli tänään lueteltu kaikki esiintyjät. Joukosta puuttui vain lähinnä festivaalipaikkaa asunut Bob Dylan, sillä hän suivaantui takapihalleen leiriintyneile hipeille niin, että kieltäytyi esiintymästä!
Leena, kahteen kertaan, muttei haittaa.. No minä myös jäin miettimään, että ketähän sieltä sitten jäi pois. Olikohan suuri idolini Joni Mitchell siellä? Hän ainakin oli Montereyn festivaaleilla..
Mulle tulee mieleen heti "let`s go to Sanfransisco, Where the flowers..."
ihana biisi, ihana tunne....
maalasin vaalean auton täyteen kukkasia...isäni oli tosi vihainen...Oi niitä aikoja...
Aika liikuttavaa tuo miten Joplin alussa kyselee huolestuneen oloisesna miten yleisö on pärjännyt, oinko vettä ja nukkumapaikka. Hyvä tulkinta kappaleesta!
Nyt on paljonkin Woodstock -juttua liikkeellä, kun se Ang Leen elokuvakin asiasta julkaistaan pian :)
Hanne, oi niitä aikoja tosiaankin!
Tuima, Janis Joplin taisi olla hyvin sympaattinen luonne, huolimatta kovan mimmin maineestaan.
Päivi, odotan kyllä Woodstock-elokuvaa. Itse olen seurannut aina vähän kriittisestikin sitä meininkiä mitä siellä oli (huumeet ym.), mutta silti siinä tapahtumassa ja ajassa oli jotain hyvin sympaattista, aika viatontakin.
Ei ollut kännyköitä eikä nettiä.. Dokkarissakin tuli jännästi esiin kuinka päivien mittaan kadonneita henkilöitä kuuluteltiin mikroofinssa ja käskettiin tulemaan kuka minnekin.. Ei tarvitsisi enää nykyaikana paljonkaan kuulutella.
Nykyään ulkoilmakonsertitkin tuntuvat joskus olevan yhtä 'kännykkämerta', toista se oli silloin.. ;D
Aivan totta. Onneksi on ehtinyt itsekin kokea sellaisen ajan, jolloin ihmisten kiinnisaaminen oli vaikeampaa ja sopimuksista ja aikatauluista oli pidettävä parempaa huolta :) tai sitten vaan odoteltiin. Festareille tuo mentaliteetti sopi kyllä hyvin kun rennostihan sinnekin ainakin ennen lähdettiin.
Lähetä kommentti