sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Väreistä lämpöä, sisustukset jatkuvat





Appelsiinin oranssi ja viljan keltainen ovat palanneet taas elämääni.
Kirjahyllyä en omista, eikä sellaista tällä hetkellä asuntooni mahtuisikaan, joten kirjoja on nyt valikoidusti pienissä pinoissa. Keskeneräisiä kirjoja, moneen kertaan luettuja kirjoja, kirjoja, joihin tartun aina uudestaan..

Yksi huomio siitä, että meillä ei asu miestä: taulut ja seinähyllyt tulevat seiniimme tosi hitaasti, sillä kaikki seinämme vaativat poraamista. Mihinkään seinään ei voi vasaralla naputella naulaa, mikä on harmi. Olen ostanut monta pussillista kiviseinäkoukkuja, mutta ne ovat tosi huonolaatuisia ja kannattelevat vain kevyitä ja pieniä valokuvakehyksiä.

8 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Oijoi!, kirjoja ja voimaannuttavaa oranssia, lampun lempeää valoa...Mitä muuta ihminen voi nyt kaivata!

Se hyvä puoli tuossa taulujen hitasti tulemisessa on, että saat harkinta-aikaa, miten ne oikeasti haluat ripustaa.

Siilin eleganssikin siinä kirjakasassa...hämmästyttävän hyvä kirja.

Jael kirjoitti...

Keltainen ja oranssi ovat ihanan lämpimiä ja piristäviä värejä ,etenkin talvella,tuovat auringon mieleen.Minulla oli Helsingin asunnossa, makuuhuone täysin keltainen ja oranssi,ja ripaus vihreää joukossa,ja se toi aina kesän mieleen. Minullakin on kiviseinät,ja ostin poran, mutta vähän pelkään porata niitä reikiä....

Sooloilija kirjoitti...

Leena, ei mulla kyllä paljon tauluja olekaan, valokuvia lähinnä kehyksissä. Suunnittelen yhä sitä isohkoa filmitähtitaulua sohvan päälle.

Siilin eleganssi vielä kesken, mutta hyvä kirja on.

Yael, minäkään en ole varma uskaltaisinko aluksi käyttää poraa jos sellaisen hankkisin.. Pelottava esine ;D

Nuo kuvailemasi värit ovat tosi kesäisiä!

arleena kirjoitti...

Houkuttelevat Lämpimät sävyt.

-Anne- kirjoitti...

Ja sitten kun nykyseiniin ei edes pure tavallinen porakone vaan pitää olla iskuporakone, joka minusta ei ollut yhtä helppo käyttää kuin tavallinen kun kerran kokeilin. minullakin on suurin osa tauluista vielä lattialla...

Annie kirjoitti...

Mies on kyllä hyvä apu poraamisessa, mutta ei sisustamisessa. Minä poraan sitä, kun mies jättää aina kaiken levälleen, vaikka minä yritän pitää kodin siistinä. Mahdoton tehtävä, kun on kaksi pientä lasta ja boheemi mies.

Helinä Laajalahti kirjoitti...

Meillä on sellaisia terässeiniä että niihin ei tehoa edes iskuporakone (muutama poranterä ollaan poltettu muodottomaksi noissa seinissä) vaan mies päätti hommata poravasaran... Mutta kyllähän sitä porata osaa nainenkin :) varmaan saat lainaan joko poraa ja/tai miestä jostain?

Ihanan lämpimän näköisiä kuvia :)

Sooloilija kirjoitti...

Arleena, Anne, Annie, Päivi:

juu iskuporakone se pitäisi varmaan olla.

Minä kärsin siitä, että toinen lapsistani on ihan mahdoton: jalasta putoavat housut keskelle lattiaa, ja kaikki muutkin tavarat ovat pitkin ja poikin. Onneksi toinen lapsista on järjestelmällinen.. Tähän jos vielä mies..huhhuh.. ei kiitos nyt tähän elämänvaiheeseen..