sunnuntai 8. elokuuta 2010

Elokuun ilta pitää sisällään hyvästejä

Kuva otettu isäni asunnon parvekkeelta
lauantai-iltana 7.8.2010.
Kaunis päätös raskaalle, mutta omalla tavallaan kauniillekin päivälle.
Sanoimme läheisten kanssa viimeiset jäähyväiset isälleni lauantaina.
*
Palaan töihin huomenna maanantaina,
joten blogi jatkaa vielä hieman säästöliekillä.
Luen teitä, joskus kommentoinkin, 
tänne päivitän kun tunnen, että on oikea aika.
(Mutta täällä kuitenkin vähän olen, hieman näkymättömänä).


14 kommenttia:

Hallatar kirjoitti...

Hiljainen halaus siulle...

Jael kirjoitti...

Ajattelinkin sinua eilen.....
Paljon haleja!

lepis kirjoitti...

Lämpöä ja hyvin muistojen muisteloja.

Leena Lumi kirjoitti...

Jotain on ohi, mutta muistot jäävät...

Sooloilija kirjoitti...

Una, kiitos halauksesta.

Jael, kiitos ajatuksistasi.

Lepis, lämpöä ja muisteluja, niitä onkin ollut koko viikonloppu täynnä.

Leena, totta. Muistot ovat tärkeitä, mutta kun jotain on ohi, on se niin ikuista. Sitä on vaikea vielä hyväksyä.

Allu kirjoitti...

Muisto on ainoa paratiisi, josta meitä ei voi karkottaa. (Sanoi saksalainen kirjailija Jean Paul.)

Sooloilija kirjoitti...

Allu, kiitos tuosta kauniista sanonnasta. Taidan lainata sitä joskus johonkin.

Virpi P. kirjoitti...

Lämmöllä mukana:)

hanne virtauksesta kirjoitti...

Kuolema on portti uuteen..
Olemme aina yhteydessä rakkaisiimme, vaikka he poistuvat toisaalle..
halaus sinulle...

Sooloilija kirjoitti...

Katriina, lämmin kiitos.

Hanne, uskon myös näin. Kiitos halauksesta.

Helinä Laajalahti kirjoitti...

Lämpimin ajatuksin kanssasi ollaan myös täällä. Virtuaalihalaus!

Sooloilija kirjoitti...

Päivi, kiitos virtuaalihalauksista. Lämmittävät paljon.

Tuure kirjoittaa kirjoitti...

Onneksi ihmiset eivät katoa, he elävät muistoissamme, juuri sellaisina kuin olivat.

Sooloilija kirjoitti...

Tuure, tuo on totta. Juuri sellaisina kuin olivat.