torstai 3. huhtikuuta 2008

Retkellä nähtyä, koettua ja ostettua..




Puoliaurinkoinen Ruotsi otti meidät ystävykset vastaan kun sinne aamupäivästä tänään saavuimme.


Meneeköhän tämä nyt yhden firman mainostamisen puolelle, mutta siellä I:ssä minä ystäväni kanssa tänään kävin. Olen siellä vain kerran aiemmin käynyt, vaikkei sinne sen pitempi matka ole kuin puolentoista tunnin ajomatka. Mutta nyt... olihan siellä nättiä, söin silmilläni niitä valmiita sisustuksia..Kaikkeahan en kuitenkaan voi koskaan hankkia. Nytkin on rajalliset tilat ja rahavarat. Ideoita sinne lähinnä meninkin hakemaan, sekä pikkutavaraa ja vähän isompaakin..

Ihastuin mm. vasemmalla yläkuvassa olevaan ruskeaan pussilakanaan (joka jäi vielä kauppaan,koska ilman sitäkin pärjään), ja oikealla olevaan kauniiseen vitriinikaappiin. Siinä oli kukkakirjailtu lasi.

No teinhän minä ostoksiakin: ostin hyllyjä seinään, kenkätelineen, astioita, synttäritarviketta ym. eli kaikkea sellaista, mitä oikeasti tarvitsin. Tämän alla olevan koristetyynyn ostin (ja heti kotona kuvasin) ; se hurmasi minut heti; eli se on untuvatyyny, sorsan höyhenistä! Se on myös kääntötyyny; takaosa on samansävyistä ruutukuviota.


Ikeassa pystyi myös aika vapaasti ottamaan valokuvia, onhan se niin iso kauppa, enkä käyttänyt salamaa. Myyjiä siellä kyllä pyöriskeli aika kiitettävästi, mutta eiväthän hekään nyt ihan joka soppeen ehdi katsomaan mitä asiakkaat puuhaavat.


Lopuksi kävimme vielä Candy worldissä. Se on suhteellisen suuri karkkikauppa ja Tobleronejakin oli näin isoja tarjolla: 2 kg:n valtava halko maksoi 259 kruunua eli noin 25 euroa (tarkkaa kurssia en tiedä. Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että lopusta poistetaan nolla eli 10 kruunun tuote maksaa euron jne.. Tällä säännöllä pärjää tällainen vähemmän matemaattinenkin ihminen!).

Ja ruotsiakin sai puhua; yhtäkkiä kun yllätetään niin töksähtelevää ruotsia tulee suusta, vaikka ymmärrän kieltä tosi hyvin (kun olen siellä Ruotsin maalla lapsuudessanikin asunut). Kaikki kaupan myyjät kun eivät suomen kieltä osaa, vaikka heiltä sitä rajan pinnassa myyntityössä vaaditaankin. Tai ainakin edellytetään edes pienoinen suomen kielen ymmärrys.. Vanhemmat ihmiset myyntialalla tuntuvat hallitsevan suomen kieltä, mutta nuoremmat eivät ehkä ole kiinnostuneita sitä opettelemaan, vaikka rajalla asuvatkin. Tämä on sellainen jännä ikuisuuskysymys tuolla rajan pinnassa.

Kylläpäs oli kiva irtiottopäivä. Kiitokset ystävälleni kyydistä ja seurasta! Voi kun pian pääsisi taas uudestaan. Sinne jäi monta tuotetta, jotka on vakaasti aiottu hakea sitten seuraavalla kerralla!

2 kommenttia:

-Anne- kirjoitti...

Voi jestas tuota Tobleronetornia! Nam.

Tuo koristetyyny on todella viehättävä.

Sooloilija kirjoitti...

Tobleronehan on semmoinen jännä suklaa, että sitä ei kotioloissa tule useinkaan ostettua, mutta jos on reissussa niin se aivan kuin kuuluu ostaa Tobleronea. No nyt en ostanut.