Seurasin jo -90-luvulla tätä ihanaa Sydän paikallaan-sarjaa ja nyt kun se alkoi uusintana, liimauduin taas aamuisin tv:n ääreen. Nyt se on tullut tiensä päähän, Serranosit valtaavat ensi viikosta lähtien aamut.Sarjaa on kuvattu kai vuosia ja vuosia, koska näyttelijät ovat vaihtuneet aika tiheäänkin, ja monesti ihan yhtäkkiä. Pääosaa vetänyt Peggy kuoli traagisesti, perheen isä Vic ja tytär muuttivat sitten Skotlantiin poikansa perheen perässä, joten loppujen lopuksi Skelthwaiten pikkukaupunkiin jäi asumaan vain uusia kasvoja, joihin tutustui kyllä nopeasti. Ja nyt heidänkin elämäänsä on seurannut sydän sykkyrällään.
Tehtaanjohtaja (punatukkainen) Simon lähti Australiaan, vaikka Anna sai juuri lapsen hänen kanssaan. Se lähtö oli erityisen riipaiseva, ja käsitteli taidokkaasti parisuhteen päättymistä. Kyllä itketti. Sarja on ollut hyvin brittiläinen, siinä on pelattu rugbya ja syöty currya. Toisista ihmisistä on aina pidetty huolta, kotisairaanhoitajilla on näkyvä rooli.
En käsitä, joka ikinen jakso on saanut minut aina kyynelehtimään. Se on tehty niin tunteella, ihmiskohtalot ovat joskus traagisiakin, kuolemaakaan ei vältetä käsittelemästä. Joten romantiikka ei sarjassa itketä, vaikka sitäkin välillä on.
Mutta nyt se sitten tällä viikolla loppuu. Kyllä pitäisi hankkia tallentava digiboxi. En usko, että tätä sarjaa on Suomessa vielä dvd:nä saatavana, yllä olevassa kuvassa näkyy, että Britanniassa sitä myydään. Kannen kuvassa sarjan ihan alkuperäinen sakki.
Voihan se olla, että sarja jatkuu vielä Suomessakin, materiaalia ainakin olisi..
(Onkohan kukaan muu ollut koukussa tähän sympaattiseen sarjaan?)
7 kommenttia:
Minä olen ihan ulkona kaikista Suomessa menevistä sarjoista ja brittiläinen kulttuuri ei täällä oikein näy, valitettavasti.
Kommentoin tässä vielä tuota julkkikset ja auttamisen halu. Julianna Moore tokaisi jossain lehtijutussa kollegoistaan,että paljon näkyvyyttä, vähän tekoja. Kohdisti sen muistaakseni Angelina Jolielle.
Isoissa avustusjärjestöissä,valitettavasti,rahaa menee hukkaan,eikä raha/avustus edes aina tavoita niitä joille se kuuluisi.Niillä rahamäärillä mitä hyväntekeväisyyden nimissä annetaan sekä yksityisiltä että valtioilta, olisi pitänyt ja pitäisi saada paljon enemmän aikaan. Nimimerkillä silminnäkijä.;)
Katsoin tuota sarjaa viikko sitten silmäpolilla odottaessani ja tykkäsin siitä kovasti. Britit nyt kertakaikkiaan osaavat tämän! Jakso imaisi heti mukaansa sitä seuraamattomankin. Ihmiset olivat aitoja ja touhu elämänmakuista.
Tänään istuin taas silmäpäivystyksessä (ei onneksi ollut uutta vuotoa, entinen oli vaan siirtynyt), mutta nyt oli päällä kolmonen ja siellä Tunteita ja tuoksuja: olin oksentaa.
Niin, viikon olen ollut kotona eikä ole tullut mieleenkään katsoa sarjaa täällä...
Aah, ihan mun makuiseni blogi! Tulin vastavierailulle, kiitos käynnistäsi omaan blogiini :) Mä olen myös ihan leffa-, kirja-, sisustus- ja kirpputorifriikki - ja mitä kaikkea vielä :)
Sattuipas somasti, pitää jäädä lueskelemaan. Tulen toistekin!
Hei !
Mie olen ihan koukussa Sydän paikallaan-sarjaan. Lähes jokainen sarjan jakso saa minut itkemään vuolaasti. Onpa harmi, että sarja loppuu. Tämä on ollut ihana aloitus aina arkipäiviin, lapset ovat aina lähteneet kouluun, joten äiti on saanut hetken huokaista ja istahtaa telkun ääreen. Mua harmittaa kovasti, että tällä viikolla en ole saanut katsoa yhtään jaksoa, koska on niin mahottomasti tekemistä tulevien juhlien kanssa.
Kerrothan ystäväni minulle mitä sarjassa on tällä viikolla tapahtunut...
Tervetuloa meille lauantaina !
Halauksin Katrilli
Ihania ja kivoja kommentteja olette kaikki laittaneet, kiitos. Siis muutkin tykkäävät sarjasta. Jospa se vielä Suomenkin telkkarissa jatkuisi, toivotaan. Se on niin hyvin tehty sarja, ihan todentuntuinen.
Ja uudelle vierailijalle, Sinnalle, tervetuloa taas!
Niin, ja Pikkujutut; onhan se niinkin, että raha ei aina mene suoraan avun tarvitsijoille, eikä kokonaisuudessaan. Valitettavasti. Mutta ehkä tuo, että kuuluisat osallistuvat siihen näkyvään työhön, tuo kaikenlaista avustustyötä lähemmäksi ihmisiä. Ehkä se muuttaa ihmisten käsityksiä kehitysmaista..
Niinä aamuina, kun ehdin ennen töihin lähtöä ja pitkinä aamuina olen katsonut sarjaa. Hyvin tehty sarja. Kyynelehdin lopussa aina kuten sinäkin. Käsikirjoittajat ovat onnistuneet hyvin saavuttamaan juonen käänteillä mielen syvimmät tunteet.
Jäin pohtimaan miksei meillä tehdä tallaisia luontevia elämänmakuisia sarjoja
Lähetä kommentti