sunnuntai 6. heinäkuuta 2008

Kävin joen äärellä


Kävin katsomassa pauhaavaa jokea Kukkolankoskella, 15 km pohjoiseen Tornion keskustasta. Siellä minä lapsenakin aina kävin kerran kesässä katsomassa luonnonvoimia. Se ääni pauhaa vieläkin korvissani!


Ruotsi näkyy tuossa ihan vastarannalla. Matkaa ei olisi pitkästi, mutta jos autolla lähtisi Ruotsin puolen koskelle, pitäisi kiertää Yli-Tornion tai Haaparannan kautta, matkaa tulisi kymmeniä kilometrejä.


Alueella on myös näitä vanhoja rakennuksia, joissa osassa toimii matkamuistomyymälää sekä hopeaseppä, jota kävin jututtamassa, ja jolta ostin korvakorutkin. Olin liikkeellä niin aikaisin aamupäivästä, että alueella ei ollut lisäkseni kuin pari ihmistä. Hopeasepän mukaan paikka vilisee ihmistä kuin pipoa aina iltapäivisin..

7 kommenttia:

Puisto kirjoitti...

Sinäkö asut näin pohjoisessa? Suomi on pieni suuri maa. Olimme joskus kesäreissulla Pohjois-Suomessa ja sieltä jatkoimme Norjaan sitä Altan tietä, aina Nordkapiin asti. Käytiin me koskeakin laskemassa Kuusamossa.

Meillä on niin kaunista luontoa, että joskus oikein huimaa. Ja ne ihan ns. tavalliset koiranputketkin jokapäiväisellä lenkkipolulla ovat omaa meidän kesää. Voi sentään, kun nautin!

Sooloilija kirjoitti...

Papi, asuin lapsena ja nuorena noissa maisemissa, mutta nyt olen asunut Oulussa 20 vuotta. Elämä toi tänne ja tänne olen jäänyt. En voisi enää asua tuolla mistä olen lähtöisin, enkä varmaan palaa sinne koskaan. Mutta ne ovat juureni. Ne eivät lähde minusta pois koskaan.

Koiranputkia oli tienvarsi täynnä kun autolla ajelin tuonne koskelle, olisi pitänyt ihan kuvata..

Taru kirjoitti...

Kiitos kun jaoit nuo kuvat kanssamme. Rakastan koskien, jokien ja meren ääniä, siinä on jotakin kovin rentouttavaa. SItä tuntee itsensä niin pieneksi, sen voiman äärellä.

Ja juuret ovat ihmisille tärkeät. Niihin sitä palaa kerta toisensa jälkeen kun elämä heittelee.

Virpi P. kirjoitti...

Ihana koski! Muistan sen parinkymmenen vuoden takaa, kun vanhempani asuivat vähän aikaa Torniossa. Kävimme Kukkolankoskella ja se teki lähtemättömän vaikutuksen suurudellaan ja veden voimalla.

Hyvää sunnuntainjatkoa!

arleena kirjoitti...

Ei ole tullut käytyä tuolla koskella, kuullut olen siitä, eikös se ole kuuluisa nähtävyys. Noin pohjoisessa olen käynyt vain kerran Tornio, Pello ja Aavasaksa sieltä Rovaniemi, Posio ja sitten Kuusamo ja alaspäin.

noeijoo kirjoitti...

Kukkolankosken kuohuja ja tulvaa olen käynyt katsomassa muutaman kerran, silloin oli talokin löhtenyt tulvan mukana liikkeelle. Jäät tulivat tielle asti, hurjat voimat vedellä!
- noeijoo

Sooloilija kirjoitti...

Minunkin sukulaiseltani lähti eräänä keväänä rantasauna ajelehtimaan kevättulvien aikana kosken kuohuihin..