Aamuinen kävelykierros kauppahalliin; joka paikassa näkyi lippuja puolitangossa, harmaa, mutta lämmin ilma, hallissa rauhallinen tunnelma, hallin kahviloissa kuppikuntia (iäkkäitä miehiä) keskustelemassa vakavan näköisinä. Kalatiskin lähellä seisoi neljän miehen porukka, melkein luin heidän huuliltaan lauseita kuten: 'Mihin tämä maailma on menossa'..
Tänä aamuna oli erilaista lähettää lapset koulutielleen. Kuopuksella on tänään koulukuvaus, joten viime hetken vaatepohdinnat täyttivät mielen. Esikoinen lähti aikaisemmin, mietteliäänä. Aamutv:n juontajat puhuivat rauhallisemmalla tyylillä mustiin pukeutuneena.
Katsoin sähköpostit, rehtori oli lähettänyt sähköiseen reissuvihkoon viestin. Hän korosti, että nyt on tärkeintä perusturvallisuuden palauttaminen lasten mieliin ja vanhempien läsnäolo. Rehtori korosti myös, että kriisitilanteissa on tärkeää, että säilytetään normaalin arjen rutiinit.
Katsoin yöllä erään elokuvan, josta kirjoitan kohta.
4 kommenttia:
mietityttää itseäkin aika lailla.
eilinen nimittäin.
Täällä toisella mantereella myös uutisoitiin Suomen surullinen ja järkyttävä päivä. Mieheni työkaveri kysyi, että olemmehan katsoneet uutiset. Tapahtuma tuntuu todella kaukaiselta ja nostaa pinnalle hyvin ristiriitaisia tunnelmia. Viime viikolla kaksikin ystäväämme ryöstettiin tässä ihan meidän nurkilla ja toinen kävelee nyt kepeillä tapahtuman johdosta. Heille me kerroimme tulevamme erityisen turvallisesta maasta, jossa oman hengen ja terveyden puolesta ei tarvitse erityisesti pelätä. Nyt en oikein tiedä mitä tuntisi ja miettisi paitsi tietenkin surua läheisensä menettäneiden puolesta.
Aino ja Kesiah, mietteliäs on todellakin ollut koko päivä.
Ja ristiriitainen.
Mietin tuota Kesiahin mainitsemaa ystävien ryöstöä.. miksi se kuuluu niin vahvasti etelä-Amerikkalaiseen kulttuuriin? Vai onko se vain niin,että siellä on niin paljon enemmän sitä todellista köyhyyttä ja samalla pikkurikollisia on enemmän kuin esim. täällä Suomessa.
Mutta elämmekö mekään enää täällä turvallisessa maassa. Vaikea kysymys näiden tapahtumien jälkeen. Lapsille pitää tosiaankin saada taottua mieleen,että kouluun on turvallista mennä.
Hiljaiseksi pistää. Minun ei onneksi vielä tarvinnut kertoa omille lapsille uutisia, ovat vielä sen verran pieniä.
Lähetä kommentti