Isänpäivä on vietetty, isä kotonaan, minä kotonani. Soitin hänelle. (Välimatkaa on noin 130 km). Aiemmin viikolla lähetimme lasten kanssa papalle ISON Elvis-kortin.Muistelimme puhelimessa isän kanssa hieman menneitäkin.. Mitä vanhemmaksi molemmat tulemme, sen enemmän puhumme menneistä ajoista. Esimerkiksi kuvan -70-luvun alun etelä-Ruotsin ajoista. Kuva on otettu Uudenvuodenpäivänä ja joululahjaksi saamani uudet nukenvaunut ovat varmaan ensi kertaa ulkona, vaunuissa nukkuu Ulla-Tiina-nukkeni. Muistan vieläkin kuinka hienot jouset vaunuissa oli, ne keinuivat pukatessakin. Olen kuvassa 5 1/2 v.
Isäni on kuvassa noin 28-vuotias ja aikas tyylikäs. Olen perinyt hänen hiustensa värin ja vahvuuden.
4 kommenttia:
Lapsuuden kuvat ovat niin hellyttäviä. Ei ole lunta maassa tammikuussa tuolloin.
Arleena, tuolla missä asuimme ei ollut lunta koskaan talvisin, helmi-maaliskuussa oli jo nurmet vihreänä ja tulppaanit kukkivat..
Voi miten nostalginen kuva. Ja ihanat nukenvaunut!
Halauksin katrilli
Suloinen, liikuttava ja nostalginen kuva! Mitä vanhemmaksi sitä tulee, sen tärkeämmäksi tulee myös omien vanhempiensa historian ymmärtäminen.
Jos ymmärtää omien vanhempiansa elämää, on helpompi ymmärtää myös itseään.
Itse huomaan vanhemmiten kyseleväni enemmän mm. oman isän lapsuudesta...
Hyvää viikkoa!
Lähetä kommentti