lauantai 15. marraskuuta 2008

Lauantaina juustoa ja alakuloa..


Kävelen lähialueella, katson rakennuksia, ikkunoita, ovia, puita.. Tuo kauppahallin julkisivu on yllättävän persoonallinen. Eihän sitä aina huomaakaan. Samoin katukiveyksestä puskeva puu (lehmusko?), joka tuntuu kuuluvan yhteen hallin rakennuksen kanssa.


Mutustelen uutta lempijuustoani; Välimeren Goudaa, joka maistuu aika voimakkaasti oliiveilta, valkosipulilta ja aurinkokuivatuilta tomaateilta. Maku on silti pehmeä, rasvaprosentti on 32. (Jos nyt joku oululainen haluaa lähteä juuri tätä juustoa ostamaan niin hallin juustokaupasta löytyy).

Päivä näyttää kirkastuvan, mieli on alakuloinen aina jonkin aikaa sen jälkeen kun lapset lähtevät isälleen.. Pitää ruveta hommailemaan ja lähteä kauppaan, saanhan taas aikaa itselleni;voin laittaa levyn soimaan ja kuulenkin sitä.. Voin katsoa elokuvan, mutta juuri nyt en jaksa aloittaa mitään..

Viikolla satuin lainaamaan kirjastosta kanadalaisen K.D. Langin kaksi levyä. Samaan aikaan kun tulin levyjen kanssa kotiin, satuin katsomaan Tuumailua-blogin Tuiman ja Preivi-blogin Hirliin 'Keskiviikko-K.D.:t' eli olivat kumpikin päättäneet keskiviikon kunniaksi kirjoittaa K.D. Langista ja hänen klassikkobiiseistään. Kannattaa katsoa molempien linkit, niissä on paljon youtube-videoita.
K.D. (= Katherine Dawn) Lang on soinut täälläkin, olen viehättynyt hänen teksteistään..

Juuri tänään, kun on suunnitelmissa siivota kaappejakin, soi astetta räväkämpää musiikkia eli tuossa ylempänä linkittämäni entisen The Cranberries-yhtyeen solistin Dolores O'Riordanin soololevy Are You Listening? Doloresin lauluääni on niin tuttu ja tunnistettava..

8 kommenttia:

Anioni kirjoitti...

Kivaa lauantaita, kai se alakulo jonkin ajan kuluttua katoaa! (Vähän samasta syystä toivotan samaa itselleni, alakulon takia jää odottamani kädentaitomessutkin väliin...)

Juustoinspis tuli kuitenkin :)

Taru kirjoitti...

Minä tunnistan myös tuon alakulon; sama fiilis on ollut joskus kun on vienyt pojat mummolaan yökylään ja olen yksin kotona.

Alakulo kyllä menee useimmiten pian ohi. Siihen auttaa usein johonkin hommaan ryhtyminen -esim siivoaminen! Tai miten olisi suklaan tai juuston syöminen =).

Nauti nyt omasta ajasta, se on luksusta kuitenkin!!

Ps. Kiitos juustovinkistä!!

Sooloilija kirjoitti...

Anioni ja Elisa, juusto syöty, alakulo ei ihan tiessään, mutta hallinnassa..

arleena kirjoitti...

Vanhat rakennukset ovat kauniita, nihin tulee jotenkin sokeus ettei niitä huomaa, ovat niin lähellä ja joka päivä "silmissä"

Juusto kuulosti aika erilaiselta, pitääpä maistaa joskus.

Hiljaisuus kotona on ruhtinaallista, siinä voi joko keskittyä kirjaan tai musiikkiin tai sitten siivota. Se ei aina houkuta, tuntuu että se oma aika pitää ottaa vain itselle.

Puisto kirjoitti...

Alakuloa on joskus, ei sille voi mitään.

Mutta tuo juusto on kyllä namia ja rasvaprosentti tosiaan aivan kauhia, mutta kyllä joskus saa herkutella ihan hyvvillä mielin.

Rauhallisia kuvia nämä.

Pupu kirjoitti...

Voi, tuo Välimeren gouda on aivan ihanaa, sain tuota taannoisissa tupareissa. Emäntä oli juurikin käyny ostoksilla kauppahallin uudessa juustopuodissa. Sielä pitää kyllä käyä itekki:)

Anonyymi kirjoitti...

Dolores O'Riordan on suosikkejani, samoin Cranberries. Doloresin soololevy on ollut tehokuuntelussa, erinomainen levy sekin.

Anonyymi kirjoitti...

Cranberries ! Aikoinani kuuntelin heidän esikoisalbumiaan aivan loputtomasti. Ah. Dolores käyttää laulaessaan irlantilaisia (tai kelttiläisiä) sävelkulkuja. Vai kuinka tuon asian ilmaisisikaan?
Samoja, joita käyttää toinen irkkulaulajatar: Sinead O'Connor.

Juusto on nam.