maanantai 30. maaliskuuta 2009

Palkkio kärsimyksistä

Rupean kohta toistamaan itseäni, mutta viime aikoina olen käyttänyt usein lauseen alkua: 'mitä vanhemmaksi ihminen tulee..' ja jatkan, että: sen ahdistavammaksi alkavat käydä hammaslääkärikäynnitkin. Tämän aamun hikoilin ja nikottelin hammaslääkärissä erityisen vaativassa hampaan paikkaus/muokkausoperaatiossa. Ahdistuin ja panikoin. Luulin, etten vapaudu sieltä koskaan. Pitkät 45 minuuttia.

Ehdin jopa ajatella konkreettisesti siinä ahdingossani, etten ikinä enää syö karkkia!

En mennyt hammaslääkäristä suoraan kotiin vaan kauppaan, josta mukaani tarttui, ihan lohdutuspalkinnoksi itselleni, tämä ihana Bordeaux-sävyinen huulikiilto. Se piristi jos mikä. Eikä ollut kalliskaan. Sopii uuden kevätlakkini kanssa tosi hyvin yhteen. Ne ovat tätä samaa purppuran sävyä..

Juuri nyt minulta ei irtoa tämän kummempaa tekstiä. Ehkä myöhemmin kun olen toipunut.. Ja keskiviikkona menen uudestaan sinne samaan piinapenkkiin..

10 kommenttia:

Hannelen paratiisi kirjoitti...

Palkintoja saa ostaa :)

katriina kirjoitti...

No voi kääk! Kai sait edes puudutuksen? Minua auttoi viisaudenhampaan leikkauksessa, kun keskityin hengittämään tasaisesti ja syvään ja samalla rentouttamaan itseäni.

Mutta huulikiilto on makea, tuo piristystä peilikuvaan.

Haastoin muuten sinut kertomaan aamiaisestasi. Vapaaehtoista:)

Hane kirjoitti...

Kyllä noi hammaslääkärikäynnit on aina yhtä kamalia ! Olit sentään fiksu ja ostit huulikiillon (oliko edes mansikan makuinen ?) etkä sitä karkkia. Kiltti tyttö ;o)

Yaelian kirjoitti...

Empatiatiani, hammaslääkärissä käynti on mullekin kidutusta.Mutta kivan huulikiillon löysit lohdutukseksi.Ja toivottavasti se seuraava käynti on vähemmän piinaava...

Sooloilija kirjoitti...

Kiitos Hannele, Katriina, Hane ja Yaelian. Sain onneksi puudutusta, mutta ham.lääkäri teki haavan huuleeni kun piti suuta niin paljon repiä auki..

Huulikiilto taitaa olla aavistuksen kirsikan makuinen..

Palaan Katriinan haasteeseen pian, ehkä jo huomisaamuna..

-Anne- kirjoitti...

Hui, taas tuli mieleen oma tuleva koitokseni... Kyllä tuollaisten kokemusten jälkeen saa ja pitääkin itseään palkita - hyvä väri muuten!

pikkujutut kirjoitti...

Komppaan taalta myos myotatuntoa. On se kamalaa, on. :)
Olen ulkoistanut miehelle lasten kanssa hammaslaakarissa kaynnit silla minusta ei olisi heidan tukijakseen.Tosin, uskomatonta mutta totta, meidan takalainen hammaslaakari (tai hanen vastaanottotila) on kuin jostain muusta maasta. Joten taytyisi vain rohjeta tarkistuttamaan hampaat...

Sooloilija kirjoitti...

Anne ja Pikkujutut, kiitos tsempeistä. Nyt ollaan jo tiistaissa ja huomenna keskiviikkona on taas aamulla mentävä..

Krisu kirjoitti...

uuh! Pelkään tai pelkäsin hammaslääkärissä käyntiä niin, että mulla on nykyisin pelkureihin erikoistunut kairaaja, jolla käyn. Ensimmäinen joulunalus, jolloin kohtasimme, oli kohtalokas. Vastaanotto on Stokkan vieressä ja asiakaspysäköinti on Stokkan hallissa.Sanon aina, että mulla meni tonni hammaslääkärille ja kaks tonnia lohtushoppaamiseen Stokkalle... Musta leivottiin stokan exclusive-asiakas sen vuoden joulun alla, kiitos hammaslääkärini, hah!

Sooloilija kirjoitti...

Krisu, hauska tarina, vaikka perustuukin kauhuun ja pelkoon. Ymmärrän sinua.