Maailmassa on paljon aiheita elokuvaan, mutta perhe aiheena on ja pysyy. Perheen sisäiset tapahtumat, sisarusten väliset tunteet ja kaikki kauheudet ja koskettavat hetket, joita perheen sisällä tapahtuu, ovat silti ehkä niitä koskettavimpia elokuvan aiheita.
Ohjaaja Jonathan Demme on tarttunut rohkeasti, käsivarakameralla kuvaten, kahden siskoksen elämään; isosiskon häitä valmistellaan varakkaassa perheessä suuressa talossa. Valmistelujen keskelle tupsahtaa ongelmallinen pikkusisko. Kun perhe on koossa, alkaa haavojen aukirepiminen, kulissit romahtelevat ja niiden alta ryömii rumia asioita..
Tämä on Anne Hathawayn tulikaste vakavampiin rooleihin. Tässä elokuvassa hän ei ole muotiin menevä hömppä eikä kevyesti hupsutteleva prinsessatyttö. Tästä roolista Anne Hathaway oli tänä vuonna ansaitusti pääosa-Oscarehdokkaana, ja olisi ollut vahva voittajaehdokas, ellei Kate Winslet olisi ollut niin ylivoimainen (ja upea!). Anne Hathawayn rooli epävarmana pikkusiskona, vieroitushoidossa olevana huumeista eroon pyristelevänä Kyminä on raastavaa katsottavaa. Hän on herkkä nuori nainen, jonka harteilla on hirveän raskas taakka menneisyydestä kannettavanaan. Surusilmäinen tyttö, joka on kokenut liian kovia, liian nuorena.
Isosisko Rachel opiskelee psykologiksi ja on menossa naimisiin mustan miehen kanssa. Koko elokuvan ajan saamme seurata monikulttuuristen häiden valmistelua, harjoituspäivällisiä ja itse häitä, joissa musisoidaan ja tanssitaan paljon. Rachelin roolissa on luonteva ja kaunis Rosemarie DeWitt, joka ulkonäöltään muistuttaa hyvin paljon nuorta Debra Wingeriä. Tätä ohjaajakin on varmaan ajatellut kun on valinnut siskosten äidin rooliin juuri Debran.Olenkin usein miettinyt mihin Debra Winger katosi. Hänen mieliinpainuvin roolinsa on ollut mielestäni Hellyyden ehdoilla-elokuvan rooli syöpään sairastuvana tyttärenä, jota Shirley McLainen esittämä äiti leijonaemon tavoin hoitaa.
Mutta nyt Debra Winger palaa valkokankaalle vahvalla pienellä roolilla viileänä äitinä, joka ei ole koskaan päässyt yli yhden lapsensa kuolemasta. Ei hän loppujenlopuksi ole edes viileä, hän vain kantaa raskasta lapsen kuolemaa sydämessään. Se on kivettänyt hänet. Hän puhuu hermostuneesti hymyillen eikä osaa kohdata kahta tytärtään. Häissäkin hän käy uuden puolisonsa kanssa vain kääntymässä ja on sivustaseuraajana. Tämä Debra Wingerin äitihahmo jäi hyvin vahvasti mieleeni tästä elokuvasta.
Olen joskus sanonut, etten ihmeemmin lämpene Anne Hathawayn näyttelemiselle ja kimakalle puheäänelle. Nyt pyörrän lausumani. Anne on todella hurmaava ja suloinen, jopa karuksi stailattuna hänessä on suloisuutta ja haavoittuvuutta. Koko elokuvan ajan toivoo, että hänen roolihahmolleen kävisi hyvin. Ettei hän tuhoaisi itseään, että hän selviytyisi.. Eikä hänen äänessään mitään vikaa ole. Hän on myös hyvä laulaja, mikä selvisi viimeistään Oscargaalassa, missä hän lauloi Hugh Jackmanin rinnalla musikaalisävelmiä.Toivoisin vastaisuudessakin näkeväni Annen vakavammissa rooleissa, vaikka hän on osoittautunut myös mainioksi komedienneksi. Tässähän voisi melkein sanoa, että uusi tämän ajan Audrey Hepburnhan tämä Anne Hathaway on!
Elokuvan traileri tässä.
Ja Teksasin taivaan alla-blogin Sari kirjoitti hienosti tästä elokuvasta maaliskuussa, hänen juttunsa laajemmalla juoniselostuksella tässä.
Rachel getting married tulee ihan pian videovuokraamoihinkin, mutta pyörii vielä myös joissakin elokuvateattereissa. Kävin sen kiirastorstain iltapäivällä katsomassa. Aika monet taisivat olla vielä viime hetken ruokaostoksilla, sali ei ollut puolillaankaan..
7 kommenttia:
Ha haa, pääsin ekana kommentoimaan tätä postausta ;-) Anne Hathaway yllätti minutkin roolillaan täysin. Niin puhutteleva, tummasävyinen ja mieleenpainuva oli hänen roolinsa Kyminä, että vieläkin menivät kylmät väreet selkäpiissäni, kun luin elokuvan sinussa herättämiä ajatuksia. Vielä ei yltänyt Katen upealle suoritukselle vetämään Oscarmittelöissä vertoja, mutta katsotaan jokunen vuosi, niin sitä ei tiedä, miten tämä näyttelijätär pistää meiltä vielä jalat alta... ;-)
Eikö ollut myös mielenkiintoinen itse tarinana? Itse olen nuorempana joutunut olemaan erilaisissa perheen välienselkkauksissa mukana, että kaikki tämä soheltaminen häiden suunnitelun ja itse tapahtuman aikana tuntui jotenkin niin tutulta. Sellaista huseeraamistahan se usein on suvun ja perhepiirin keskellä, oli millaisesta sukutapaamisesta tai juhlasta sitten ikunaan kyse.
Kiitos tästä, tuli sellainen olo, että mä haluan nähdä tän taas pian uudestaan. Niin ja kiitos myös linkityksestä ;-)
On hyvä että voi muuttaa mielipidettään näyttelijästä kun nqkee uudenlaisena.
Minulle Nicole Kidman oli aivan sietämätön ennen kuin näin The Hours.
Sen myötä minun oli pakko vaihtaa mielipidettäni.
Sari, kyllä, tämä oli puhdistava ja hyvä kokemus. Vieläkin mietin onko perhe paras vai pahin. Se on molempia.
Ainoa miinuspuoli oli, kuten sinunkin kirjoituksessa, että muutaman puuduttavan tanssi-ja musiikkikohtauksen olisin elokuvan lopusta saksinut pois. Siinä tuli tunne, että ohjaaja haluaa kenties mainostaa muusikkoystäviään. En tuntenut heitä, mutta varmasti olivat nimekkäitä tekijöitä. Sekin harmaapäinen mieslaulaja oli jotenkin tutun näköinen..
Violet, tämä elokuva kannattaa katsoa Anne Hathawayn, Rosemarie DeWittin ja Debra Wingerin vuoksi.
Jäin miettimään onko muita näyttelijöitä, joiden kohdalla olisin muuttanut mielipidettäni. Ehkä Halle Berry, mutta häneen en ihan lämpene vieläkään. Tästä aiheestahan saisi ihan oman postauksenkin aikaiseksi..
Hyvin kirjoitettu, kiinnostaa kovasti. Olen kyllä tykännyt Hathawayn suloisuudesta ennenkin, mutta tätä odotan.
Minä aina toitotan muille että ihmisiä ei saa tuomita ulkonäön perusteella, mutta välillä sorrun siihen itsekin. Jokin Anne Hathawayn ulkomuodossa häiritsee minua kovasti: pelkkää silmää ja suuta koko ihminen. Sekös ärsyttää.
Nyt ryömin häpeissäni takaisin kolooni, kun sorruin moiseen pikkumaisuuteen, mutta oli pakko avautua...
Katriina, vuokraappa vaikka elokuva sitten kun se tulee Makuuniin parin viikon kuluttua.
Anne, kaimallasi Annella on tosiaan valtavan iso suu, mutta se on kaunis! Hänellä on hyvin pienet kasvot (tai pieni pää), joten siksikin silmät ja suu näyttävät niin isoilta.
Anne Hathaway on tällä hetkellä 26-vuotias. Minkähän näköinen hän on parin vuosikymmenen kuluttua, mielenkiintoista.. Mutta jo nyt hän on (yllättävän) karismaattinen.
Minuakin kiinnostaa tuo leffa hurjasti, mutta odotan että se tulee videovuokraamoihin.
Mielelläni sitä muuttaisi mielipiteensä Annesta, uskon että mulle käy samoin kuin sulle. Kaipa se voi olla sattumaakin, miten noita rooleja Hollywoodissa jaetaan. Moni lahjakaskin näyttelijä varmasti joutuu tyytymään hömppärooleihin ja odottamaan vakavampaa roolia pitempään...
Lähetä kommentti