sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Changeling - Kun lapsi katoaa


Angelina Joliesta on draamanäyttelijäksi, olen nyt nähnyt muutaman hänen työnsä vakavamman draaman parissa ja tämä tänä vuonna ilmestynyt Changeling - Vaihdokas on ehkä Angelinan vahvinta draamanäyttelemistä: itkemistä, huutamista, äidin tuskan ilmentämistä kun oma lapsi katoaa, eikä löydy koskaan.

Clint Eastwood on vahvojen ja synkkienkin elokuvien ohjaaja. Eastwood tarttuu mielellään tosipohjaisiin aiheisiin, kuten myös tämä Changeling on, ja tekee niistä pikkutarkasti ajan hengen näköisen tarinan. Tämä Vaihdokas sijoittuu 20-luvun lopun Los Angelesiin, jossa yksinhuoltajaäidin poika katoaa mysteerisesti äidin oltua töissä. Läpeensä korruptoitunut kaupungin poliisilaitos haluaa säilyttää maineensa ja etsii kadonneen pojan mahdollisimman nopeasti eli löytää jonkun kadonneen pojan ja tarjoaa sitä äidille median läsnäollessa.

Jolien näyttelemä äiti ei hyväksy väärää poikaa omakseen. Alkaa taistelu oikeuden puolesta. Oikean pojan ja mahdollisen rikollisen todellinen etsintä. Siinä vaiheessa mennäänkin niin syviin vesiin, että herkempi katsoja lopettaa elokuvan katsomisen siihen. Itsekin ajattelin, että tämä on niin raskas elokuva, etten kovin nopeasti katso toista kertaa. Ohjaaja Eastwood on ennenkin elokuvissaan käsitellyt ihmisen pahuutta, ja jos tämä on täysin tosipohjainen tarinakin vielä, niin karmii todellakin. Hyvän miehen roolissa on takuuvarmaa työtä aina tekevä John Malcovich. Hänen pastori-roolinsa taistelee todella epätoivoisen äidin puolesta.

(Kuvassa Clint Eastwood ohjaa Angelina Jolieta. )
Angelina Jolie oli tänä vuonna tästä roolistaan parhaimman naispääosa-Oscarin ehdokkaana. Hieman yllättäen elokuvaa ei palkittu missään kategorioissa, vaikka se oli ehdolla monen palkinnon saajaksi. Tämä elokuva ei hurmaa katsojaa eikä se saa kansanjoukkoja liikkeelle, kuten kasapäin palkintoja saavat elokuvat yleensä tekevät. Mutta Clint Eastwoodilla on ollut vahva tarve kertoa tämä tarina, joka sopii niin hyvin myös tähän päivään ja tähän maailmaan, jossa lapsia katoaa, eikä kaikkien tarinaa ratkaista koskaan.

Elokuva kertoo, että kadonneiden lasten vanhemmat etsivät kadonnutta lastaan läpi elämänsä.
Mieleen tulee parin vuoden takainen Madeleine-tapaus.

Elokuvan traileri tässä.
Angelina Jolien haastattelu tässä.

Ps. Vielä karmivammaksi tämän elokuvan katsomisen teki se, että aiemmin päivällä pihastamme katosi pariksi tunniksi jäljettömiin 3-vuotias lapsi. Hätääntyneet vanhemmat etsivät sisarusten kanssa tätä pikkusiskoa, joka onneksi löytyikin ihan läheltä, vahingoitumattomana. Oma kuopukseni osallistui myös lapsen etsintään. Odotin täällä kotona sydän sykkyrällä (meillä oli vieraita) tietoja.. Vanhempien järkytys ja hätä tarttuivat minuunkin. Jo se, että lapsen vanhemmat joutuvat mielessään ajattelemaan pahinta, on karmiva ajatus. Onneksi mitään karmeaa ei ollut tapahtunut. 3-vuotias on vielä aika hölmö ja voi lähteä hetken mielijohteesta vaeltelemaan mihin vain..

6 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Luin juuri yhdestä aikakauslehdestä tästä elokuvasta ja ajattelin infota sinua...sinä ehdit ensin. Varmaan kiinnostava ja rankka tarina.

Voimakas, kaunis yliökuva!

violet kirjoitti...

Tämä on yksi niistä jotka pääsivät elokuvateatterissa livahtamaan ohi, mutta jonka panin mieleeni "aion katsoa" -osastolle.
Ihan jo puvustus vaikutti niin mielenkiintoiselta, kauniilta, ja kun nimissä lukee John Malcovich niin kiinnostaa aina.

Mitä tulee noihin katoamisiin niin aina mietin miten hemmetissä ihmiset antavat tuollaisten kolmivuotiaitten olla niin että katoaminen on edes mahdollista???
Olen moneen kertaan saanut tiukkapipon leiman mutta pidän sen ihan mieluusti. Ei haittaa.

Jael kirjoitti...

Tämäkin on sellainen leffa, mikä mulla on DVD:llä enkä ole vielä nähnyt,mutta nyt kun luin tämän, niin heti teki mieli nähdä tämä..Mulla on muuten kauheasti leffoja, joita en vielä ole nähnyt....

Sooloilija kirjoitti...

Leena, juu tätä elokuvaa meinasin moneen otteeseen mennä elokuvateatteriin katsomaan kevättalvella, mutta aina jäi menemättä..Mutta nyt on nähty kotona.

Violet, puvustus tässä olikin erityisen kaunista. Joliellakin on melkein koko ajan hattu päässä. Myös ihana kampaus.

Meillä on sellainen hyvä sisäpiha tämä jossa asumme, tänne ei ihmeemmin eksy ulkopuolisia, mutta lapsi voi vilahtaa kuitenkin ulkopuolelle juuri sillä hetkellä kun vanhempi tai isosisko on muualla hetken.. Ei sen puoleen, 3-vuotiasta en minäkään aikoinaan koskaan yksin jättänyt mihinkään..

Sooloilija kirjoitti...

Yael, anteeksi jäti välistä, tämä elokuva vaatii tietynlaisen mielentilan. Ei ole hetkeäkään kevyt elokuva, se ei oikein anna edes huoahtaa.

Sari kirjoitti...

Changeling oli aika synkkä ja vakava elokuva ja itse tarina oli todella mielenkiintoinen ja jollain tapaa myös karmiva. Minä en itse lämmennyt Jolien roolista, eikä hänen suorituksensa ollut mielestäni luonteva. Olisin kaivannut häneltä vähän erilaista otetta. Huutoa ja taistoa hän kävi, mutta ei tarpeeksi tunteella, kuten äitinä taatusti tuossa tilanteessa olisi kuka tahansa nainen tehnyt. Mutta mielipiteistä ei voi kiistellä. Minä arvostan Jolieta humanitaarisista syistä ja ihailen hänen lujuuttaan, mutta näyttelijänä hän ei aina vakuuta.