sunnuntai 19. heinäkuuta 2009
Kesästä löytyy kauniita asioita kun lähtee pois sisätiloista
Kesä on todellakin vehreimmillään. Lähdimme tyttären kanssa aamupäivästä pyöräilemään. Ei tarvitse kauas mennä kun ollaan melkein kuin maalaismaisemissa. Äidilläni on viljelypalsta Hietasaaren kasvimaalla, kävimme häntä tervehtimässä ja katsomassa millä mallilla perunat ja porkkanat ovat.. Joku oli tuonut palstalle pöydän ja tuolitkin.
Tämänkin talon ohitse ajelimme pyörällä pitkin hiekkatietä.. Kaikki on niin rehevää, onneksi aluetta ei ole 'parturoitu' liian siistiksi.
Ja lopuksi Selma pääsi valjaissa kotipihallemme ulkoilemaan. Se kyllä hyväksyy valjaat päälleen, mutta muuten se syöksyilee ulkona kaiken vähänkin liikkuvan perässä, joten talutushihna käy heti lyhyeksi. Aiemmin Selma ulkoili kantokopassa kurkkien sieltä ulkoilmaa, mutta nyt kun se on rokotettu, se saa jo syödä ruohoa ja ihastella tuulessa lepattavia orvokkeja. Ainoa vain, että se meinaa ihan seota kaikesta ihanasta. Ja sisälle tullessa se jää naukumaan ovelle kuin sanoen 'Haluan ulos, taas!'.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Ihanan idyllistä tuossa kuvassa, jossa pöytä ja tuolit ovat, kaunista.
Hietasaari on kyllä varsinainen helmi. Aika tuntuu pysähtyvän siellä, ja tunnelma on samanlainen kuin lapsuudessani, kun kävimme äitini tädin luona ja villiintyneessä puutarhassaan hän tarjosi kotiviiniä. Pari vuotta sitten vuokrasin Jopon leirintäalueelta ja ajelin pari iltaa ympäri Hietasaarta. Löysin aivan tuntemattoman maailman, jota oli vaikea kuvitella olevan olemassakaan niin lähellä kaupunkia.
SusuPetal, eikö olekin! Mielikuvitus jo laukkasi; olisi ollut ihana jäädä tuonne pöydän ääreen kahville ja pullalle..
Katriina, ihmettelen joka kerta tuota Hietasaarta, kuinka pysähtynyttä siellä. Ihmisiä ei näkynyt missään. Heinäsirkat vain sirittivät heinikossa. Kaunista. Ihan kuin lapsuuden kesään olisi uponnut. Piti pyöräilläkin oikein hitaasti.
Tuo 'parturoimaton' talo näyttää kodilta. Minä toivon, että kivinen talomme jonain päivänä peittyy villiviiniin ja köynnöshortensiaan.
Koti on juuri siellä, missä tuntuu tuo hurmaava pysähtyneisyys...
Kuvistasi näkyy "vanhanajan" kesä, se ihana kunnon kesä.
Ihanan vehreää kuvissasi;juuri tuota ihanaa runsasta vihreyttä jäin kaipaamaan, täällä kun on kuivinta juuri nyt. Selma on sitten tosi söpö, ihana kuva!
Käyn isomman pojan kanssa päivittäin katsomassa onko "uutta Selmakuvaa". Se rokotuskuva oli etenkin pojan mieleen - ja ihana se onkin!
Leena, pysähtyneisyys sopii hyvin Hietasaareen..
Arleena ja Yael, vanhanajan kesiä aina joskus kaipailen..
Violet, kyllähän noita Selma-kuvia tulee säännöllisesti..Nyt olen katsonut niin paljon elokuvia että niitä tulee väliin.. ;)
voi miten uskomattoman kauniita kesämaisemia, näyttää ihan mansikkapaikalta!
Lähetä kommentti