sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Vuoden 2009 ravisuttelija - Slummien miljonääri




Katsoin vihdoin Slummien miljonäärin. Viivyttelin sen katsomista ihan loppuvuoteen, sillä aavistelin, että se on elokuva, joka ravistelee, pöyristyttää ja ihmetyttää. Miten maailmassa voi toimia valtio nimeltä Intia, jossa tuntuu olevan puute perusihmisoikeuksista! Slummien miljonääri kuvaa lähes autenttisesti slummien lapsia ja naisia, jotka elävät täysin alkeellisissa oloissa miesten hirmuvaltojen alla.



Brittiohjaaja Danny Boyle on tehnyt suuren työn ja on varmasti halunnut vaikuttaa ihmisten ajatteluun tällä ihmisoikeuksia käsittelevällä elokuvalla. Siksi minusta kaikkein pöyristyttävintä olikin ihan loppukohtaus, jossa annetaan kai kunniaa Bollywoodille ja ruvetaan keskellä rautatieasemaa tanssimaan. Elokuva kai haluaa viestittää onnellista loppua, mutta minusta tanssikohtaus tuli kyllä nyt ihan väärään elokuvaan! Slummien miljonääri jättää onnellisesta lopustaan huolimatta ihan mahdottoman lohduttoman kuvan. Ja anteeksi nyt kun sanon, mutta en ikinä tule matkustamaan Intiaan. Sallinette näin loppuvuonna räväkänkin mielipiteeni. Eri mieltäkin voi olla.

Vertasin tätä Slummien miljonääriä aiemmin näkemääni Lukas Moodyssonin Mammuttiin, joka järkytti vielä enemmän, koska se liikkui maailman eri kolkissa ja näytti lohduttoman ihmisoikeustilanteen realistisella tavalla. Siinä elokuvassa ei ruvettu kesken elokuvan tanssimaan ja laulamaan!

Slummien miljonäärin parasta antia olivat lapsinäytteljät, mutta heidänkin kohdallaan mietin ovatko he oikeita slummin lapsia. Joutuivatko kenties elokuvan teon jälkeen takaisin sinne mistä lähtivätkin..

17 kommenttia:

violet kirjoitti...

No kuule samaa mietin sen loppukohtauksen kanssa...että hiivatti, aivan kuin eri elokuvasta....

Elisa kirjoitti...

Lapsitähdet Azharuddin Ismail ja Rubina Ali olivat eläneet koko lapsuutensa oikeassa slummissa. Sinne he myös palasivat elokuvan kuvausten jälkeen. Tasan ei käy onnen lahjat.

Ppi kirjoitti...

Katottiin tuo eilen illalla ja olen edelleen sanaton. Ihan valtava tunnemyrsky jäi elokuvan jälkeen ja tuo loppukohtaus on oikeasti tosi korni. Ihmettelen.

Olen ollut Intiassa ja voisin mennä uudestaankin, mutta siitä on toiselle vaikeaa kertoa, se pitää kokea jos haluaa.

Muistan jostain lukeneeni että ohjaaja perusti näille lapsinäyttelijöille jonkinmoisen rahaston, mikä auttaa heitä kouluttautumisessa.

Sooloilija kirjoitti...

Violet, ei tuntunut tosiaan kuuluvan siihen loppuun se kohtaus, ja ihmettelen ohjaajan valintaa. Ehkä hän oli kuitenkin niin Intian lumoissa..

Elisa, luin jossain vaiheessa samaa, että lapset olivat hetken aikaa parrasvaloissa ja punaisilla matoilla, mutta palasivat takaisin slummiin. Hirvittävä ajatus.

Papi, minäkin jostain luin tuosta säätiöstä, mutta toimiiko se. Toivotaan, että toimii ja nostaisi monen lapsen slummista!

Me katsottiin siis elokuva samana iltana!

pikkujutut kirjoitti...

Loppukohtaus oli kylla ihan eri elokuvasta mutta toisaalta jotenkin koko elokuva loppui juuri ennen sita tanssia,nain ajattelin itse.

Lapsinayttelijat olivat elokuvan parasanti,joten toivottavasti lasten elinolot ovat kohentuneet. Mutta lapsilla on vanhemmat, ja jos heilla ei ole viisautta muuttaa asioita, ei ne elinolotkaan muutu. Rahat saattavat menna ihan muuhun tarkoitukseen kuin mihin tarkoitettu.

Leena Lumi kirjoitti...

Minulla on ystävä, joka suunnittlee muuttavansa vaimonsa kanssa Intiaan eläkepäiviksi. Hänellä on esimerkkinä tuttunsa, joka teki näin ja elää Intiassa kuin kroisos, mutta mikä on hinta? kaikki tapahtuu lapsityövoiman ja naisten alistamisen kautta. Kaiken huipuksi tämä siellä jo asuva herra jäi leskeksi ja nai intialaisen naisen. Nyt on leveää elämää ja mukavaa ilmastoa ja nöyryyttä yllin kyllin! En päin katso!

Ja jos ei nöyriä naisia Intiasta niin sitten Thaimaasta.

Sooloilija kirjoitti...

Leena, samaa tilannetta kuvaa Mammutti-elokuvakin: sitä kun rikas länsimaalainen menee näihin kehitysmaiksi luokiteltaviin elämään kuin kroisokset. Se on järkyttävää!
Länsimainen ihminen ajattelee siinä vain ja ainoastaan itseään ja omaa hyvinvointiaan! Mutta todellakin; millä hinnalla saa elää kroisoksen elämää nykymaailmassa! Sitä kannattaisi jokaisen miettiä!

Sooloilija kirjoitti...

Pikkujutut, se tanssikohtaus olikin ehkä tarkoitettu ihan irralliseksi. Mutta jos se oli tarkoitettu kevennykseksi, niin sitä ei olisi tarvittu.
Olet oikeassa tuossa mihin rahat saattavat mennä - lasten tyranni-isät saattavat käyttää hyvään tarkoitetut rahat ihan johonkin muuhun. Tuntuu, että Intiassa, slummissa ainakin ja köyhemmällä kansanosalla, lapsella ei ole minkäänlaista ihmisarvoa. Se on niin surullista.

pikkujutut kirjoitti...

Lisaan viela kun satuin lukemaan yllaolevat kommentit: ei tarvitse olla lansimaalainen kehitysmaassa elaaksen typerasti. Kylla maan omat kansalaiset, joilla rahaa on, voivat kayttaytya yhta tyhmasti.Sekinhan nakyi tuossa elokuvassa selkeasti.

Pakko viela lisata tuohon Leena Lumin kommentiin.

Saattaa kuulostaa yllattavalta mutta kylla loytyy viisaita ihmisia ja parisuhteita jossa ollaan tasa-arvoisia. Ei siis yksistaan naisten alistamista.niin monikulttuurisissa etta intialaisissa parisuhteissa.

Talla hetkella, ne perheet, joita tunnen, on tilanne tasavertaisen parisuhteen puolesta 3-1. Ei iso otanta mutta kaytannon esimerkki. On myos toisin, en sita kiella, mutta niinhan voi olla myos ihan perisuomalaisessa parisuhteessakin.

Sivustakatsoja kirjoitti...

Joo, mustakin tuo elokuva oli parhaimmillaan silloin, kun nuo olivat vielä nuoria. Silloin elokuvassa oli parhaiten sitä kuuluisaa imua. Tarinassa oli tietyt epäloogisuudet, jotka eivät allekirjoittaneelta pojoja saanut

Mutta mitä tulee sitten slummeihin, niin muistaakseni tämän lapsi-Samilin asuttama slummi olisi peräti purettu myöhemmin, mutta en ole tästä nyt ihan varma.

tn kirjoitti...

Täytyy vain sanoa, että minä en pitänyt leffasta ollenkaan kun sitä olin katsomassa. Kävin sen kokemassa äitini kanssa, joka on asunut 3 kuukautta Intiassa, hän itse asiassa minut sinne työnsi.

Täytyy sanoa, että ei Intiassakaan kaikki käy kuitenkaan lapsea tai naista alistaen. Mätä sen byrokratia on, eikä demokratiasta ole tietoakaan. Suosittelen sinulle Sooloilija Aravind Adigan kirjaa Valkoienn tiikeri.

Intiaa ei luokitella kehitysmaaksi tietääkseni, vaan teollistuneeksi kehitysmaaksi. Siinä on melkoinen ero, mikä tarkoittanee sitä, että maassa on luotu jo näennäiset, perustavanlaatuiset raamit hyvinvointiyhteiskunnan kasvamiselle.

Niin, miksen pitänyt tuosta leffasta - se oli minusta ällöttävän monotyyppinen - jos niin voi sanoa. Aivan kuin joku voisi päästä noin siellä huipulle. Minusta leffa ei ansainnut kaikkia oscareitaan, eikä ainakaan sen takia, että lapsinäyttelijät eivät saaneet siitä mitä heille kuuluisi.

Toden totta, en pitänyt.

Sooloilija kirjoitti...

Pikkujutut, tämä keskustelu nyt vähän karrikoitui, mutta on kuitenkin tottakin..

Sivustakatsoja, huomaan, että sinäkään et ihan täysillä fanittanut. Mietin, että MIKSI tämä sai peräti 8 Oscaria tänä vuonna?!

Tn, kiitos kirjavinkistä. Ja kiitos korjauksesta. Intia on siis teollistunut kehitysmaa. En tiedä mitkä maat ovat pelkkiä kehitysmaita ja mitkä teollistuneita sellaisia.

Et selvästi pitänyt elokuvasta, en minäkään kovin, mutta katsoin sen nyt, koska tuntui, että se kuului vuoden 2009 tapauksiin.

Ohjaaja Danny Boylen elokuvat eivät ole suosikkejani, ei tullut tästäkään.

Paivi kirjoitti...

Minä pidin Moodyssonin Mammutista jostain syystä enemmän kuin Slummien miljonääristä. Toki tämäkin on samalla tapaa loistava elokuva tärkeästä asiasta ja lohduttoman kuvan antaa juurikin noista slummien lapsista - jotka todellakin ovat elokuvan parhautta. Minua ei lopun tanssikohtaus häirinnyt, koska varsinainen elokuva oli loppunut siihen mennessä ja tuo tanssiminen nyt on niin Bollywoodia.

Leena Lumi kirjoitti...

Pikkujutut, olet aivan oikeassa. Vastasin vain ytimeen eli sen takia tuli tuollainen yleistys.

Jokaisessa kulttuurissa on hyvänsä ja pahansa, mutta jos nyt puhutaan vaikka ns. kehitysmaista, joina kyllä valitettavasti kovasti pidetään niin Intiaa kuin Afrikkaa, esim. niin toki sielläkin löytyy tasa-arvoa etenkin ylemmistä sosiaaliluokista, joka on koulutuksen ansiota. Mutta suuri on ko. maissa lukutaidottomuus, usein etenkin tytöt jäävät vaille koulutusta, terveydenhuoltoa ei käytännössä ole etc. naisten ja miesten tasa-arvosta puhumattakaan.

Olen parhaan ystäväni kanssa kantaut pienen kortemme kekoon,sillä otimme Ghanasta TYTTÖkummilapsen tarkoiutsena tarjota hänelle koulutus ja estää hänen pakkonaittamisensa, joka usein tapahtuu heti ensimmäisten kuukautisten alettua. Missään vaiheessa, vaikka SDuomi johtaa surullisen kuuluisaa perheväkivaltatilastoa EUROOPASSA, eivät Intia ja vaikka nyt Afrikka ole tasa-arvossa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa länsimaiden lähelläkään. Iloiset poikkeukset ovat vain niitä jotka vahvistavat säännön!

Pikkujutut, ota sinäkin kummilapsi kehitysmaasta. Giving is living!

Yaelian kirjoitti...

Minäkin silloin elokuvaa katsellessa vähän ihmettelin sitä loppukohtausta,mutta kai siinä haluttiin antaa jonkinlainen happy happy end elokuvalle.Lapsitähdet olivat upeita tässä elokuvassa, mutta sitten kun luki heidän kohtaloistaan tuli vähän paha mieli. Aikamoinen Cinderella-stoori tämä elokuva olikin.

nuhjus kirjoitti...

Sooloilija, olin itse 3 kuukautta Intiassa, ja tuolla on ilmainen koulutus kaikille lapsille (tietysti sitten koulupuvut ja ruuat täytyy maksaa itse). Usein on vaan niin että vanhemmat tarvitsevat lapsia avuksi töissä (jos ovat vaikka torilla myymässä jotain, lapsia saatetaan laittaa kaupustelemaan saippuapalloja), joten koulunkäynti on mahdotonta. Vanhemmat joilla ei ole koulutusta eivät ymmärrä miten tärkeää se on lapsille. Ja monelle perheelle jo ruuan maksaminen ja koulupuvut ovat ylitsepääsemättömiä rahaeriä. Hyvä jos yhden ruuan päivässä tienaa.

Kerjääminen on suuri ongelma intiassa, sillä monet kerjäävät elantonsa vain siksi että saavat siitä paremmin kuin oikeissa töissä käymällä. Monet tienaavat kerjäämällä töiden lisäksi. Siksi heille pitäisi antaa tai ostaa ennemmin ruokaa kuin antaa rahaa, mielummin ei mitään. Raha menee niin helposti väärään tarkoitukseen.

Mie itse tykkäsin tuosta elokuvasta, ja tanssikohtaus sopi myös koska kuuluuhan tanssi lähtemättömästi intialaiseen kulttuuriin. Ja elokuva oli silloin jo loppunutkin.

Sooloilija kirjoitti...

Hyviä näkökulmia täällä. Kiitos kommenteista ja keskustelusta.
Olen tänään ollut poissa kotoa ja tehnyt elokuvalistaa..