Katsoin dvd:ltä Maggie Gyllenhaalin tähdittämän
Sherrybabyn,
elokuvan naisesta, joka vapautuu vankilasta, yrittää sopeutua yhteiskuntaan, yrittää saada tyttärensä huoltajuuden takaisin veljensä perheeltä, mutta...
Moni asia Sherryn elämässä on yritystä ja erehdystä: huumekierre odottaa nurkan takana, rahaa ei ole eikä työtä ole helppo saada.
Sherryn elämä on alusta lähtien mennyt hieman vinoon. Elokuva vihjailee rikkaan ja menestyvän isän olleen muutakin kuin perinteinen isä jossain vaiheessa Sherryn elämää. Sherry on koko nuoruutensa ja aikuisuutensa elänyt huumemaailmassa, joten hänen lähipiiriinsä ei kuulu yhtään ainoata oikeaa ystävää. Vain veli ja veljen vaimo, jotka ovat huolehtineet Sherryn pienestä tyttärestä kun hän itse istui vankilassa.
*
Näitä tarinoita on maailmalla paljon. Joskus näemme dokumenttejakin näistä elämän päähän potkimista ihmisistä, jotka ovat koko elämänsä edenneet katastrofista toiseen. Sherryn tarina on yksi tarina, ehkä selviytymistarina, tai sitten ei.
Sherry elää vieläkin liikaa miesten maailmassa. Hän käyttää ulkonäköään hyväkseen saadakseen töitä tai ihmissuhteita. Se ei vaikuta tervehtymiseltä.
*
*
Maggie Gyllenhaal - elokuvaperheen kasvatti, muuntuu erinomaisen hyvin haavoittuvaksi, mutta urheaksi Sherryksi. Rooli on rohkea, Maggie on häkellyttävän varma kaikissa alastonkohtauksissa, joita ei ole kaunisteltu. Sherryn maailmassa kun ei ole aitoa rakkautta, on vain seksiä, tarpeiden tyydyttämistä.
Vain rakkaus tyttäreen on aitoa, mutta tytär on ehtinyt jo vieraantua äidistään, jolla ei ole tarjota edes kotia.
Raastava rooli Maggie Gyllenhaalilta, joka itsekin on pienen tyttären äiti.
*
Tämä elokuva kävisi hyvin vaikka valistuselokuvaksi nuorille esim. siitä kuinka kannattaisi opiskella, hankkia itselleen ammatti, ei sotkeentua huumeisiin eikä rikoksen polulle.
Silti elokuvana Sherrybaby jää hieman kesken. Se on alusta loppuun Maggie Gyllenhaalin hienoa ja rosoista näytteljätyötä, mutta tarina ei pureudu esim. lapsena koettuun seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja sen jättämiin jälkiin. Elokuva ei kerro miksi Sherrystä on tullut 'Sherrybaby' ja mikä hänestä mahdollisesti tulisi myöhemmin. Se harmittaa. Ohjaaja on nainen, Laurie Collyer (tuntematon nimi minulle).
Elokuva saa minut myös vihaiseksi: eikö Sherry voi muuten saada haluamaansa työtä kuin antautumalla tuntemattomille, lihaville ja rumille miehille..
Jään miettimään pääsevätkö maailman 'sherrybabyt' koskaan eroon näiden likaisten miesten hallinnasta.
Siitä tulen tosi surulliseksi.
Maggie Gyllenhaal ja ohjaaja Laurie Collyer ovat luoneet Sherrystä myös ristiriitaisen naisen, joka ei tahdo päästä eroon vihjailevasta ja flirttailevasta käytöksestään. Se on juurtunut häneen niin vahvasti, ettei hän osaa muulla tavalla käyttäytyäkään. Puhumattakaan pukeutumisesta.
Seurasin Maggie Gyllenhaalin tarkkaa ruumiinkieltä. Hän on kuin ihan joku muu. Juuri äskettäin näin hänet Ellen DeGeneresin haastattelussa ja siinä hän omana itsenään oli todella ihastuttava ja sympaattisen oloinen persoonallinen nainen.
*
Kuvassa sympaattinen näyttelijäpariskunta Maggie Gyllenhaal & Peter Sarsgaard
onnellisina tämän vuoden Oscarkemuissa.
*
Sherrybaby on vuodelta 2006 ja traileri tässä.
6 kommenttia:
Hyvin samanlaisia fiiliksiä sinulla kuin minullakin tästä elokuvasta sekä sitten sen jälkeen. Maggie vetää roolinsa uskomattoman hienosti ja sellaisella rohkeudella, että harvalla on tuollaiseen pokkaa. On hienoa, että näyttelijä osaa näytellä monenlaisia rooleja, eikä aina "esiintyä vain itsenään" niin kuin monilla tuntuu olevan tapana.
Mukavan näköinen näyttelijä, etenkin roolilookissa...tämäkin olisi ollut kiva nähdä, mutta filmin ikäänkuin kesken jääminen on minulle suorastaan traumaattista. Frances ei jäänyt kesken...
Soolis, ihan tämän päivän elämää on elää miesten maailmassa yrittäen selviytyä, jolloin käytös on väistämättä miestä miellyttävää. Ei minulla! Enää;-)
Kävin tänään tosi oudon puhelinkeskustelun naisen kanssa, joka saattaa päätyä eroon - taas. Hän on mennyt kumpaankin avioliittonsa jonain muuna kuin omana vahvana itsenään. Käyttäytyi ihan oudosti ja oli koko ajan kuin joku kissanpentu...En ollut tuntea! Miehet eivät kestä naisen vahvuutta. Minä sanoin hänelle, että nyt et sitten enää esitä muuta kuin mitä olet. Olet oma vahva aikuinen itsesi. Sitten jos kohtalo suo, joku mies on niin vahvalla itsetunnolla omistettu, että kestää sen ja rakastuu häneen vahvuudesta huolimatta.
Tein kerran testin kahdella omalla kuvallani, joissa oli hiuksenhieno ero. Toisessa pääni oli ylväästi pystyssä ja toisessa kallistettu mukanöyrästi alaspäin. Kyselin tutuilta miehiltä ihan pokkana, kumpi on parempi kuva. No, yhtä lukuunottamatta kaikki sanoivat, että se pää alaspäin kuva on 'parempi'. Tämä yksi muu, joka valitsi sen vahvan ja ylpeän minut, on aviomieheni!
Päivi [Hangman's Joke], sinulta sain vinkkiä tähän elokuvaan. Joten kiitokset. Aina on järisyttävää nähdä upeita roolisuorituksia, ja mm. miettiä, että miten joistakin ihmisistä on sellaisiin rooleihin!!
Leena, minusta taas Maggie on kivemman näköinen oikeana itsenään, brunettena. Hän on hyvin pitkäjalkainen ja hoikka nainen.
Noihin muihin juttuihisi: en minäkään, enää. Jos ei kelpaa omana itsenään niin silloin on ihmisen kaikkein paras yksinään elellä.
Hyvät esimerkit kerroit..
Minäkin tykkäsin tuosta leffasta, juuri tuon Maggien huikean rehellisen näyttelijäsuorituksen vuoksi. Leffa on realistinen kuvaus, eikä tosiaan mikään hyvänmielenleffa, mutta katsomisenarvoinen kyllä!!
Mua raivostutti myös Sherryn jatkuvat väärät valinnat - ja tarinan jatkuvat ikävät tapahtumanketjut - tuli sellainen olo että eikö tuon naisen onni voisi jo kääntyä??
Olen tämän myöskin joskus nähnyt ja muistan, kuinka minua ärsytti siis oikein todella ärsytti, kun hän ajautui takaisin. Melkein kiehuin että ota nyt itteesi niskasta kiinni, ota oma elämäsi haltuun! Juu, olen kova eläytymään :)
Ulkopuolisena on tietysti aina helppoa olla järkevä ja kuinka paljon näitä kohtaloita onkaan. Se on surullista.
Maggie tekee kyllä hyvän roolin, ei käy kieltäminen. Muutoin en hänestä oikein voi mitään sanoa, olen niin vähän nähnyt elokuviansa. Se Batmankin oli mielestäni ihan hömppispömppis :)
Mutta voi että noita Selman tassuja!
Elisa, leffa on tosiaankin realistisen oloinen, miljööltään nukkavieru kuvaus.. Sitten on vielä räikeästi tuotu esille se kuinka Amerikoissa rikkaat ovat tosi rikkaita ja köyhät on tosi köyhiä..
Ppi, no samaa minäkin..Eli toinen eläytyjä täällä.
Maggiella on erikoisia rooleja, joskus sivurooleja, mutta kun hän on pääroolissa, hänet kyllä huomaa.
Tulossa Crazy Heart Jeff Bridgesin kanssa!
Lähetä kommentti