torstai 7. lokakuuta 2010

Mieskuvia 1 - Solitary Man

Täältä tervehtymistuvalta päivää! (Sen verran terveysuutisia, että selkä on viikon takaisen leikkauksen jäljiltä kuin uusi, mutta varovainen pitää vielä viikkoja olla, joten katselen paljon elokuvia sohvan pohjalta, mutta käyn väliajoilla köpöttelemässä ulkona..)
*
Katsoin Solitary Manin - Michael Douglasin tähänastisen uran parhaimman roolityön! 
Douglas on aikoinaan metsästellyt vihreää timanttia, ollut petollinen aviomies ja monia muita legendaarisia mieshahmoja, mutta tämä rooli new yorkilaisena menestyneenä autokauppiaana, joka omien väärien valintojen ja toilailujen vuoksi menettää lähes kaiken, on riipaiseva ja niin todentuntuinen rooli. 
Douglas on Ben Kalmen - mies, joka ottaa sen mikä hänelle kuuluu ja hänen jalkojensa juureen lakoavat kaikki naiset. Hänen paras ystävänsä on hänen ex-vaimonsa (Susan Sarandon), tytär on rakas, ja tyttärenpoika vielä rakkaampi, mutta Ben on menettää kaiken.
*
Solitary Man, jonka heti alkumetreillä kuullaan tämä Johnny Cashin elämäkerrallinen, yksinäisen miehen ylistyslaulu, on alusta loppuun Michael Douglasin näyttelijätyön ylistystä. Olen näkevinäni roolissa paljon häntä itseäänkin, pilkettä silmäkulmissa. Onhan Douglas mm. avoimesti kertonut olevansa entinen seksiaddikti. Tämä Ben Kalmenin rooli tuntuu riipaisevalta siksikin, että Michael Douglas itse taistelee tällä hetkellä vakavaa keuhkosyöpää vastaan.
Elokuvan Ben Kalmen luulee, että vanheneva mies on jopa parikymppisten tyttösten mieleen. Douglas tekee roolistaan inhimillisen, mutta silti niljakkaan ja hupaisan, sillä sellaisia juuri ovat nämä koko maailman 'Ben Kalmenit', 'bisnesmiehet', jotka luulevat, että maailma pyörii heidän vuokseen ja heidän käskystään.

 Onneksi Ben Kalmen - hyvin Solitary Man - huomaa sen, ja ehkä hän kasvaa ihmisenä. Usein tällainen mies kasvaa ihmisenä vasta kun hän on menettämäisillään kaiken, varsinkin rahat ja maineen.
Michael Douglasilta hieno rooli, mutta sivuun eivät jää myöskään mm. Susan Sarandon hänen entisenä vahvatahtoisena vaimonaan. Muissa rooleissa on paljon uusiakin kasvoja, mikä tekee elokuvasta raikkaan ja jotenkin uuden oloisen. 
Syksyinen New York ja Boston näyttäytyvät tummissa ruskan sävyissä.
*

10 kommenttia:

ii kirjoitti...

Minusta tämä elokuva oli tosi mitäänsanomattoman tylsä. Parasta antia oli se Cashin loistava biisi.

Sooloilija kirjoitti...

ii, no semmoinen kolmen tähden elokuva, viiden tähden näyttelijöillä.

Leena Lumi kirjoitti...

Soolis, kommenttisi olivat mainiot;-) Ja juuri saman huomasin Poltteessa, että 'usein tällainen mies huomaa tilansa, vasta kun hän on menettämässä kaiken'. Vaan kuvittele: Ne jatkavat tuolalsita elämää jokut jopa kahdeksankymppisiksi ja moni nainen kärsii ja monista eri syistä.

Sooloilija kirjoitti...

Leena, kyllä. Kaukaa ei tarvitse hakea, esimerkkitapauksia näemme ympärillämme..

Tässä Douglas teki siksi hienon roolin, että hän ei enää lopussa ruvennut uhoilemaan ja revittelemään vaan kenties vähän viisastui. Herkkyys näkyi Douglasin kasvoilla.

Jael kirjoitti...

Minä pidin tästä elokuvasta,ja tietysti etenkin juuri Douglasin roolisuosituksen vuoksi,mutta muutenkin.Minusta Douglasin rooli tässä on ihan Oscarin arvoinen.

Sooloilija kirjoitti...

Jael, minäkin mietin elokuvan aikana joskohan Michael Douglas vielä tästä roolistaan tullaan palkitsemaan.

Ei hassumpi elokuva, mutta on jo nyt jäänyt suurempien tuotantojen jalkoihin, ja ainakin täällä meillä meni suoraan dvd-levitykseen.

hanne virtauksesta kirjoitti...

Minua kiinnostaa, koska Michael on ollut aina suosikkini..

Sooloilija kirjoitti...

Hanne, minun suosikkini Douglas taas ihmeemmin ei ole koskaan ollut, mutta suitsutan tässä nyt aiheesta hänen hienoa roolityötään!

Taru kirjoitti...

Harkitsen josko tämän nappaisi Makuunin -50% kampajan aikana. En ole Michael Douglas fani mutta hyvä näyttelijätyö ainaa kiinnostaa, ja Susan Saradon on loistava!

Eat Pray Love nähty ja olihan se vähän sellainen matkailumainos mutta oli siinä muutakin sisältöä. Kolmen tähden leffa =)

Sooloilija kirjoitti...

Elisa, no nyt onkin ollut mukava vuorkata leffoja Makuunista kun eivät paljoa maksa. Kunhan jaksaa palauttaa aina seuraavana päivänä, se on mun isoin ongelma tässä vuokraushommassa ;D

Näkemästäsi Eat Pray Lovesta sitten myöhemmin. Tänään monet lehdet kirjoittavat siitä. Vähän tympeää luettavaa, mutta pitää käydä itse katsomassa.