perjantai 5. marraskuuta 2010

Lapsuusmuistoja-haaste

*Minä noin 2,5-vuotiaana, jouluaattona 60-luvun loppupuolella*

Monessa blogissa kiertänyt hauska lapsuusmuistelohaaste sai minutkin hetkeksi 60-70-lukujen lapsuustunnelmiin:

1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen: "Mikä sinusta tulee isona?"
Vastasin jo hyvin pienenä haluavani äidiksi, ja sitten kaupantädiksi. Ehkä äitini myyjän ammatti vaikutti mielipiteeseen. Pidin kaupan maailmaa tosi kiehtovana, kävin jo hyvin pienenä tyttönä (70-luvun alun suomalaisessa pikkukaupungissa) yksin kauppa-asioilla. Mieleeni ovat jääneet mm. jogurtit, joita myytiin jalallisissa pikareissa ja jännän näköisten, pienten ja pulleiden pakastearkkujen jäätelöt, yleensä eskimotyypiset, joita sain aina kauppareissulla ostaa.
*
2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareita?
Lapsena asuin useamman vuoden Ruotsissa (kuten olen aiemminkin kertonut), sieltä ovat varhaisimmat muistoni tv:n piirretyistä. Disneyn hauskat piirretyt: Aku Ankka, Tiku ja Taku ym. viihdyttivät minua 70-luvun alussa, ja niiden lumo on säilynyt näihin päiviin saakka. 
*
 3. Lempileikkejäsi?
Olin lapsena sekä sosiaalinen että yksin viihtyvä, pitkään ainoa lapsi. Päiväkoti-ikäisenä etelä-Ruotsissa muistan mainion päiväkodin ja monet hyvät leikit. Ystäväni siellä koostuivat monikulttuurisista lapsista. Kavereinani oli sekä tyttöjä että poikia. Nukkeleikeistä ja nukkekodista pidin.  Kouluikäisenä hyppynaru-, hulavanne- ja twistnauhajutut olivat tyttöjen keskuudessa suosittuja. 
*
4. Parhaat synttärisi ja miksi?
Parhaat synttärit ovat ehkä 9- tai 10-vuotiskemut. Asuimme isossa omakotitalossa, luokkakavereita oli juhlissa toistakymmentä, oli leikkejä ja riehakkuutta ja iso kakku. Olen toukokuun lapsia, joten joskus synttärikemut laajenivat ulos asti, keleistä riippuen. Joskus pohjoisen pikkukaupungissa siihen aikaan vielä oli lunta maaassa, toisinaan kevät oli pitkällä..
*
 5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?
Jännä juttu: urheilun ja liikunnan vihaaminen on kai ollut ihan sisäsyntyistä, en ole koskaan harrastanut ihmeemmin mitään urheilua. Uimisesta olen aina pitänyt, olen oppinut varhain uimaan ja se on ollut luonteva laji. Yksi parhaista ystävistäni harrasti kilpapyöräilyä koko lapsuutensa ajan, seurasin sivusta sitä touhua, ja ajattelin jo silloin, että urheilu vie hirveästi aikaa ihmisen 'muusta elämästä'.. En tajunnut sitä, että se voi myös antaa paljon.
Silti vaikkei urheilu kuulunut elämääni, olin aktiivinen lapsi: melkein aina ulkona ja koska asuimme suurimman osan lapsuudestani omakotitalossa, oli minulla oma puu ja siellä oma maja. 
 6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?
Elvis ja Abba. Ensinmainittu siis jo heti 60-luvulta, ja Abba 70-luvulta.
*
Ja taas ollaan kuusen kimpussa, 70-luvun alussa..
 7. Paras joululahjasi/ muu lahjasi, jonka olet saanut?  
Joululahjat olivat aika perinteisiä, mutta Lundbyn nukkekodin saaminen oli ihanaa!
Suurta riemua tuotti myös eräänä 70-luvun alun jouluna se, että yksi suuri lahjakassi unohtui vanhemmiltani yläkaappiin ja kun se muistettiin kaivaa vielä jouluaattoiltana myöhään esille, paljastui sieltä vielä mm. uudet hienot luistimet, joita olin toivonut.
*
Olen aina tykännyt laivalla seilaamisesta..
*
8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?
Kuva yllä kertoo sen mikä on määrittänyt paljon luonnettani. Olen kotikissa, äitihahmo ja välillä melkein erakkokin, mutta minussa on vahvana myös se toinen puoli: reissutyttö, lähtijä ja palaaja. Koen olevani ikuisesti se, joka palasi ja hyvin usein myös se, joka lähti. Kun olen matkoilla, en kaipaa koskaan kotiin. 
Eli vielä haluan lähteä, ja taas tulla. Haluan tehdä kodin muuallekin kuin Suomeen. 
Haluan hypätä ajoissa pois oravanpyörästä, vaikken niin kovassa uraputkessa olekaan.
Haluan istua oliivipuiden alla varjossa, kirjoittaa ja haaveilla.. Voisin istua myös vuolaana virtaavan joen rannalla, koivujen katveessa, ja hups! silloin olisinkin siellä mistä minä ja sukuni olemme lähtöisin: pohjois-Suomessa.
 

13 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Oi!, unohdin twistnaruhyppelyt ja hulan, vaikka hulaan edelleen joka päivä.

Ei ole ihme, että haaveilit olla kaupan täti, sillä kauppa oli kylän keskus ja kaupan miljöö oli äärimmäisen kiinnostava. Eeva Joenpelto on kertonut siitä Lohja-trilogiassaan.

Toivottavasti pääset vielä istumaan sen oliivipuusi alle♥

Mukavaa viikonloppua, Soolis!

(Sinähän jo tiedätkin meidän menuun;-)

Sooloilija kirjoitti...

Leena, minusta oli myös mukava käsitellä papereita ja kirjoitella, siksi kai minusta sitten sihteeri tulikin. ;D

Kiitos samoin, mukavaa elokuvantäyteistä viikonloppua. Minulla ainakin juuri alkaa yksi elokuva pyöriä.

Johanna - Omamaamansikka blogi kirjoitti...

Nuo kuvat ovat melkein kuin omasta lapsuudestani. Suoraan sanottuna luulen, että meillä ei kameraa kaivettu esille kuin jouluisin...

Olen lukenut monia muisteluja. Kiva kun muistutit jalallisista jogurttipurkeista. Nehän oli suorastaan tyylikkäitä.

Minne päin olet ajatellut oliivipuusi sijoittaa? Koen matkalle lähdön hyvin paljon samalla tavalla. On minulla kova ikävä Suomeen aika ajoin, mutta on niin monta paikkaa joissa on/on ollut hyvä olla.

Sooloilija kirjoitti...

Johanna, muistan oikein tarkkaan minkälaista oli syödä jogurttia pikaripurkeista. Mummoni myös pesi ja säilytti niitä kaapissaan.

Jossain päin Välimerta luulisin, että minun oliivipuuni kasvaisi. Kreikka kenties.

Luulen, että ikävöisin jos olisin kauan pois, mutta lyhyemmillä matkoilla ei ehdi ikävöidä. Niin monessa paikassa voi olla hyvä olla.

arleena kirjoitti...

Mukavat muistot sinullakin, mieleenhän jäävät vain hyvät muistot.
Ja edelleen haaveita, mutta nekin kuuluvat elämään. Unelmat kannattavat.

Mukavaa viikonloppua.

Taru kirjoitti...

Ihania kuvia ja muistoja! Unelmia pitää olla, koska odotitpa pahinta tai parasta, odotuksesi tulevat täyttymään!

Kiitos tästä!

Sooloilija kirjoitti...

Arleena, lapsuudesta on hyvät muistot. Hyvin aurinkoisia kesiä ja paljon uimista. Mutta myös lumilinnojen tekoa ja paljon luistelua pitkissä lumisissa talviolosuhteissa.

Elisa, jäin miettimään tuota sanomaasi: odotukset tulevat täyttymään. Toivottavasti. Täytyy edetä kohti unelmiaan.

Birgitta kirjoitti...

Ihania lapsuudenkuvia sinulle, kuvien värit ja sävyt ovat kuin omista kuvistani =)

Haaveet kuullostaa ihanilta. Puunalla istuskelu, kirjoittelu ja lisähaaveilu. Sitä kohti siis, hyvilä fiiliksillä...

Iloa viikonloppuusi =)

Sooloilija kirjoitti...

Birgitta, 70-luvulla oli värejä! Sen huomaa kaikessa, vaatteissa ja sisustuksessa.

Kiitos viikonlopputerveisistä, samoin! Lunta satelee kevyesti näin sunnuntaina.

Jael kirjoitti...

Tosi ihania lapsuuden muistoja sinulla;kauppa olikin kiva paikka lapsena,minäkin sen muistan.
Ja ihan selvästi myös sinut noista kuvista tunnistan,ruskeine silminesi.Ja toivottavasti pääset joskus sinne oliivipuun alle;tännekin voit tulla,kotini on sinulle auki ja oliivipuut eivät kaukana jos päätät joskus tulla vierailulle.Muuten,onko ruotsinkielesi vielä ihan sujuvaa?

Sooloilija kirjoitti...

Jael, kiva kuulla, että olen tervetullut sinne Israeliin asti. Eipä sitä koskaan tiedä vaikka joskus tulisinkin..

Oioi, ymmärrän ruotsia hyvin, mutta kun pitäisi alkaa puhumaan niin ei löydy aina sanoja. Sitä voisi joskus oikein harjoitella.

maria kirjoitti...

Hauskoja juttuja!
Itse vastasin tuohon viimeiseen kysymykseen lapsuuden näkökulmasta, mitä silloin halusin..
Nykyään toivon myös rauhallisuutta - tai oikeastaan tempo giusto'a eli oikeaan rytmiin etenemistä. Välillä rauhassa, välillä vauhdilla. Suurin haaveeni on se 'toimisto'...

Sooloilija kirjoitti...

maria, hyvä huomio tuo viimeisen kysymyksen vastaus. Minä ajattelin sen nykyisyytenä, mutta toisaalta vähän ihmettelin miten se liittyy tähän lapsuusaiheeseen eli hyvinkin siihen olisi voinut vastata lapsuuden näkökulmasta.