..Yksi viimeisistä kuvista..
*
Otsikkoni viittaa asiaan, josta olen ennenkin kirjoittanut, vuonna 2009 muistaakseni.
Olen tehnyt lähtöä elokuvateatterin pehmeän lämpimään syliin jo monta viikkoa.. En vain saa lähdetyksi kun kuulen tarinoita joulun ajan elokuvayleisöstä. Olen nyt kolmelta henkilöltä kuullut millaista on ollut käydä katsomassa Love and Other Drugs-elokuvaa joulun pyhinä ja välipäivinä täällä Oulussa:
Jake Gyllenhaal ja Anne Hathaway ovat vetäneet katsojia, juu, sali on pursunnut häliseviä, juttelevia, vessassa ramppaavia nuoria. Eräs naistuttavani, joka oli lähtenyt viettämään romanttista iltaa miehensä kanssa elokuviin, sai taakseen lauman 11-12-vuotiaita pikkupoikia, jotka selvästikin olivat väärässä elokuvassa. Toinen tuttavani oli totaalisen kyllästynyt kikatteleviin teinityttöihin, joille elokuvan komediallisuus oli ollut ok, mutta kun elokuva oli siirtynyt käsittelemään draamallisempia aiheita, oli tyttöjen keskuudessa hälinä alkanut eli keskittyminen herpaantunut.
*
Tiukkapipoisen maineenhan tässä saa aikuinen ihminen, mutta mielestäni elokuvissa pitää osata käyttäytyä!
Ihmettelen myös tätä ilmiötä, että elokuvista on tullut ajanvietetapahtuma. Eli monet suhtautuvat elokuvissa käymiseen kuin kaupoissa vaeltelemiseen: sinne mennään tappamaan aikaa ja jollain tavalla viihtymään. Monille on jopa ihan sama mikä elokuva siellä pyörii, kunhan ollaan elokuvissa ja popcornit riittävät.
*
Nyt en ole varma milloin menisin elokuviin, etten tule sieltä sitten ärtyneenä kotiin.
Voi olla, että odotan Love and Other Drugs-elokuvan tulevan dvd:lle ja virittelen kotioloihin miellyttävän elokuvaillan. Näin taitaa käydä aika monen muunkin elokuvan kanssa.
Mutta jos haluan nähdä jonkun elokuvan ihan välttämättä elokuvateatterissa, menen maanantai-iltana, eturiviin. Ehdottomasti en perjantai-iltana, keskiriville.
*
terveisin Tiukkapipo-helpostiärsyyntyvä-itsekinteinienäiti-Sooloilija :D
Ps. Kyllä minä siellä elokuvissakin käyn, tänäkin vuonna tulen käymään monesti, mutta valitsen päivät ja ajankohdat tarkkaan. Tämä pehmennyksenä paasaukseni päätteksi.
Ps. Kyllä minä siellä elokuvissakin käyn, tänäkin vuonna tulen käymään monesti, mutta valitsen päivät ja ajankohdat tarkkaan. Tämä pehmennyksenä paasaukseni päätteksi.
26 kommenttia:
Juutuin tuohon Marilynin kuvaan. Niin kaunis ja hauras hän oli. Ei seksipommi ollenkaan.
Pitkään aikaan ei ole tullut käytyä elokuvissa, pitäisi kyllä.
Arleena, minäkin juutuin tuohon kuvaan kun näin sen. Halusin liittää sen tähän juttuun. Hauraus ja herkkyys näkyy hänessä.
Soolis, ihana kuva hänestä!
Yhdyn täysin paasaukseesi. Olen ollut itse jopa usein lähteä pois kuvista häiriön takia. Kotona filmin katsomisen ihanuus on juuri saada määrittää oma rauhatilansa. Ja nauttia samalla...tiedät kyllä mitä;-)
Tuo kuva... ♥
Ja tuttu ilmiö nuo ärsyttävät elokuvateatterihäiriköt. Olin Helsingissä katsomassa HP:n kuudetta osaa ensi-illassa. Todella huono valinta. Kaikki dramaattisuus mm. Dumbledoren kuolemasta katosi muutaman rivin päässä "Ihan oikein tolle homolle!" huutelevien pikkuteinien takia.
Meinasi kyllä popparit ja limut lentää...
Totta. Mietin, että onko itselläni elokuvissa käymisen vähyyteen se, että on pienet lapset ja vähän omaa aikaa vai se, että on pienet lapset ja kotona melua, jota ei jaksaisi sitten elokuvissa kuunnella. ;) Toki elokuvateatteriin menemisessä on aina erilainen odotuksen aspekti kuin dvd:n vuokraamisessa, mutta silti mieluummin jää katsomaan leffan kotiin.
Marilyn ensimmäisessä kuvassa on nyt niin ajankohtainen täällä. Olen viikon sisällä katsonut Niagaran, Kuinka miljonääri naidaan sekä Joki jolta ei ole paluuta. Kaikki jo ties kuinka monetta kertaa, mutta ovat minulle rakkaita.
Äh, onko mennyt noin ikäväksi käytös elokuvissakin! Mun kohdalle ei ole sattunut, mutta en ole käynyt viime aikoina katsomassa ehkä sellaisia elokuvia, mihin niitä hemmoja eksyisi. Teatterissa keskittyminen ja tunnelma on kuitenkin NIIN erilaista kuin kotona pieneltä ruudulta.
Kohta pitää varmaan olla vartijat jo elokuvateatterin joka salissakin!
Ja yhdyn kuoroon: tuo Marilyn-kuva on ihanuudessaan ihan vertaansa vailla.
Mulle on kai sitten pääsääntöisesti osunut nimenomaan sitä hyvin käyttäytyvää porukkaa eteen, sillä yleensä kovin pahoja häiriöitä ei ole tullut, mutta sitten kun niitä harvoin tulee, niin sitten sitä pulputusta saa kuunnella koko elokuvan ajan. Pari kertaa on mennyt niin totaalisesti hermot, että olen jopa haaveillut olevani joku asehullu, jolla olisi haulikko takataskussa. Kuulostaa ehkä julmalta, mutta kun se pulina on ÄRSYTTÄVÄÄ! Olen myös pannut merkille, että mitä vähemmän on yleisöä, niin sitä varmemmin on pulinaa ja tästä esimerkkinä olivat muun muassa Marttyyrit (ehkä viis katsojaa, joista kaksi puhui) sekä Haudattu (katsojia ehkä kymmenkunta ja siskon ja mun lisäksi muut oli teinejä ja takaa kuului koko ajan pulinaa; se kyllä loppui kun sisko huudahti niille).
Tuo Katriinan ehdotus saa minultakin kannatusta tai jos sitä on nykyisen huonojen taloustilanteiden takia hankala toteuttaa, niin pistäisivät edes kutsunapin joka penkkiin sellaiseen paikkaan, ettei sitä vahingossa tule painettua. Sitten kun tulisi hälytys, niin näkisi tietokoneruudulta, että kuka hälyttää ja voisi sitten käydä kysymässä, että miksi hälytti. Jos syynä olisi hälisevät teinit, niin teinit lähtisivät hevonkuuseen, jos taas yleinen perseily, niin hälytyksen tehnyt lähtisi itse menemään. Toimisi... ehkä! Ainakin jos väärän hälytyksen tehnyt saisi vaikka porttikiellon joksikin ajaksi, ettei tule sellaisia "mennään leffaan painamaan nappia ja lentämään ulos" -porukoita. Hei, tätähän voisi hyödyntää!
Unohtui mainita vielä kokemus tuosta marraskuulta, kun elokuvassa (Olen utelias - keltainen) oli tasan kaksi ihmistä ja tää toinen näppäili lähes koko elokuvan ajan kännykkäänsä. Todella ärsyttävää!
Leena, tuo kuva ilmestyi jostain googlettaessani kuvia ja se oli pakko saada esille.
Eikö ole jännä, että usein se, joka häiriintyy, joutuu poistumaan elokuvista, mutta häirikkö saa usein jäädä häiriköimään!
Sonjja, siis ihan käsittämättömiä tuollaiset huutelijat! Hakevat vain itselleen huomiota! Siinä vaiheessa tuntisin alkukantaisia tuntoja ja haluaisin käydä kuristamassa ne huutelijat. Mutta niin ei voi tehdä, siksi pitäisikin olla jokin muu keino! Kuten Sivustakatsoja tuossa alempana ehdottaa.
Lumiomena, kotonakin pitää olla hyvät olosuhteet ennenkuin voi aloittaa elokuvan katsomista. Se ei hälinässä onnistu lainkaan.
Minulle rakas Marilynin elokuva on myös Piukat paikat, joka tuli Uudenvuoden päivänä tv:stä. Katsoin ja ihailin kaikkien upeaa näyttelijätyötä.
Katriina, on mennyt, ainakin isossa teatterissa. Tietenkin voisi suosia sitä pienempää teatteria. Siellä olisi helpompi käydä omistajille valittamassakin häiriöstä. Alan suosia pikkuteatteria.
Tuossa Marilynin kuvassa on jotain ihanuutta, juuri väreissä ja valossa. Rentoudessa.
Sivustakatsoja, kiitos pitkästä kommentista. Olitkin pohdiskellut oikein kunnolla tätä asiaa.
Ja mikä ihme se on tuo pulinan tarve - eivätkö ihmiset osaa olla kahta tuntia suht hiljaa. Ja puhelimen rämplääjät - mikä heitäkin riivaa!?
Hälytysnappula kuullostaisi hyvältä idealta. Toivottavasti se on joskus ihan tavallista teattereissa, että on tuollainen nappula. JOs ajatellaan sitäkin mitä kaikkea muuta teattereiden pimeydessä voi tapahtua. (Olenkohan katsonut liikaa rikoselokuvia..).
Minäkään en ole pitkään aikaan käynyt elokuvateatteriassa,mutta tuollainen käytös kyllä ärsyttää,ja pilaa elokuvaelämyksen.Parempi vaan odottaa DVD:tä ja katsoa kotona;D
Mulla usein myös jää vuokrausrundiin jotkut leffat, varsinkin perusleffat. Kyllä "odotetut" ja hypetetyt tulee käytyä heti kuitenkin katsomassa.
Minäkään, en ole pitkään aikaan ollut , ai mut olinhan katsomassa "prinsessan"..Mut sitä ennen ja Turussa etenkään..
niin ja soolis, saan se kaipaamani "Camille Claudel"-leffan..tosin siinä ei ole suomenkielistä tekstitystä..on tosin englanninkieleinen, ja its e leffa on ranskalainen...
no, enköhän mä pärjäile, kun tunnen tarinankin..
Tilasin yhden Turussa olevan levykaupan kautta..=)
Jael, kotona on monesti ihan kiva katsoa elokuvia. Vielä kun saisi kunnon kotiteatterivehkeet joskus..
5plitreel, tottahan toki joitakin elokuvia on ihan pakko mennä teatteriin katsomaan kun ei kestä odottaa, että ne tulevat dvd:lle.
Hanne, mulla jäi viime vuonna kaikki kotimaisetkin elokuvat väliin. Paitsi Risto Räppääjä, sen kävin lapseni kanssa katsomassa. No siitäkin voisin kirjoittaa muutaman sanan: yleisössä oli ihan liian pieniä lapsia, jotka eivät millään meinanneet jaksaa katsoa elokuvaa. Heitä piti koko ajan lahjoa jollain: karkeilla, poppareilla, juomalla ja välillä sitten heitä käytetiin vessassa jne.. Huh, rasittavaa sekin.
En tosiaan löytänyt sitä Camille Claudel-elokuvaa, en kirjastosta enkä vuokraamoista. Mutta hyvä, että sait. harmi vain tuo tekstitys-asia..
Niinpä, syömisestä on tullut hitti jenkkityyliin täällä, mutta että jo muutakin hengailua leffateatterissa, mur mur =(
Mä olen ruvennut käymään lähes päivänäytöksissä, ei ole paljoa katsojia eikä kyllä puhelijoitakaan. Mikään ei ärsytä niin paljoa kuin rupattelevat leffassaolijat.
t. se-toinen-ärtsy-täti-ei-kun-ikinuori-mutta-tiukkapipo
ps. ihana kuva!!!
Birgitta, ne päivänäytökset olisivatkin ihania, mutta niitä on harvakseltaan. osa niistäkin on vauvanäytöksiä, joten sinne eivät mene kuin äidit ja vauvat ystävineen.
Olisin valmis menemään elokuviin esim. klo 12, joskus arkisin ja viikonloppuisin aina.
Moi, Pakko äkkiä kommentoida. Itse valitsen nykyään AINA yksinäisen käytäväpaikan, olen tehnyt jo niin vuosia. Jengi haluaa aina mennä keskelle, keskelle, minä tsekkaan paikkaa valitessani, missä sivulla on tyhjää. Muut ei häiritse, ja saan aivan rauhassa itse eläytyä; siis a.)niiskuttaa nenäliinaani (näin käy lähes aina ihanissa draamoissa, niin myös Love & other drug'ssa) tai b) pelästyä jotain jännittävää kohtaa koko kropallani (kuten esim. Shutter Island'ssa).
Ihana Marilyn kuva!
Maria, minäkin kuulun reunassa istujiin. Kivaa se on juuri siksi, että kukaan ei istu vieressä. Saa tosiaan rauhassa niiskutella ym.
Tuota Marilyn-kuvaa en kyllästy katsomaan. On ihana.
Sorry, kirjoitin aluksi ihan väärin! Siis tietenkin niin, että et ole yhtään turhaan hehkuttanut!! :-) Sorry! Siis, kokeillaan uudestaan ;-)
Ai niin, ja vielä yksi juttu tuon äskeisen käytäväpaikkajutun lisäksi ;-), vaikka tämä kommentti ei liitykään tähän julkaisuun.
Minulla on roikkunut katsottavien listalla sinun vuoden ykkösesi liian pitkään. Vuokrasin dvd:n, etkä ole muuten yhtään TURHAAN hehkuttanut A Single Man'a. Aivan loistava leffa; kirjoitin muistikirjaani mm.
+ huikea visuaalisuus
+ värien käyttö, esim. syvenivät, tarkentuivat jne.
+ loistavat kuvakulmat
+ Art direction oli mieletöntä!
+ Kaunis elokuva.
Ja näyttelijät ovat todella hyviä. Ja ohjaus!
Jee!
Maria, vastaan siis uudelleen:
ajattelin jo jossain vaiheessa, että olen ehkä tuputtanut liikaakin Single Mania, mutta sitä ei voi kehua liikaa. Nytkin haluttaisi heti nähdä se taas uudelleen, varsinkin noiden määritelmiesi jälkeen.
Kaikki on kohdillaan siinä elokuvassa!
Viime aikoina ei onneksi ole ollut häiriöitä teatterissa, mutta silloin kun on, se todella ärsyttää. Nuoria pitäisi jotenkin opettaa käyttäytymään elokuvissa, mutta miten sen tekisi niin, ettei herättäisi vastareaktiota. Tai että nuoret tajuaisivat, mikä on ok eläytymistä ja mikä taas häiritsevää käytöstä. Ehkä joku asiallinen kehotus ohjelmalehtiseen... Kerran häirikköinä oli aikuinen pari, jotka olivat huppelissa, ja muut katsojat pyysivät heitä lopulta poistumaan teatterista.
Pitääpä mennä katsomaan tuo Single Man, kun Colin Firth on niin iiihana!
Minua inhottaa täällä pop cornia tai tacoja syövät ja coca colaa juovat nuoret. Tai hyviä on nekin, jotka etsiin käsilaukusta pitkään karkkia eivätkä meinaa millään saada sitä paperia auki.
Helena, juuri tuo ero, että mikä on eläytymistä ja mikä häiritsevää käyttäytymistä. Ehkä elokuvateatterit voisivat valistaa itse yleisöä, tietoiskuilla?
Allu, kaikkein paras oli kerran omalla kohdallani kun vieressäni istunut nuori nainen alkoi heti elokuvan alettua kaivaa meetwurstivoileipiä tupperirasiasta esille. Olin ihan huuli pyöreänä, että mitäh? Se haju ja tuoksu !!!
Soolis, kuvittele, että me peruimme nyt Bessun kanssa sen su leffaan menon. Hän on jo opona muksujen kanssa tarpeeksi tekemisissä;-) Ostan sen ja katsomme meillä herkkuja nauttien. Mutta se toinen, mikä tulee 20. pvä jälkeen, niin sinne sitten R:n kanssa. Biutiful.
Saanhan lainata tuota Marilynia mahdollista myöhempää käyttöä varten?
Leena, juu, kaikki googletetut kuvat ovat vapaasti käytettävissä.
Minäkin odotan Biutifulia. Se on kai minunkin seuraava teatterissa katsottu elokuva, ellei nyt jotain tapahdu sitä ennen.. Koskaanhan ei tiedä.
Lähetä kommentti