lauantai 26. maaliskuuta 2011

Elokuvateatterin pahin painajainen osui kohdalle

Olin katsomassa Black Swania. Lauantain klo 17.30-näytöksessä.
En mene enää koskaan siihen aikaan elokuviin! Bad Choice.
Viereeni tuli istumaan mies (ei suomalainen), hän tuli elokuviin syömään.
Ensin hän söi nopeaan tahtiin pussillisen karkkeja, joi limsapullon, sitten kaivoi kassistaan mäkkärin hampurilaisen ja sen jälkeen valtavan rapisevan pussillisen juustonaksuja. Kaikkien näiden syömisten välissä hän katsoi kelloa vartin välein, ja lopun ajan heilutteli jalkojaan niin että penkkirivi heilui.
Eikä !!!!
Ja vain koska en halua julkisesti leimautua rasistiksi, enkä halunnut ruveta meuhkaamaan täydessä salissa, olin hiljaa ja annoin hänen syödä.
Voi jeesus ja maria kuinka kilteiksi ihmisiksi meidät on kasvatettu.
Kiltteyteni harmittaa. 
Black Swan ei tuntunut oikein miltään. Olen oikeasti vihainen.

Tässä kuva upeasta Natalie Portmanista elokuvan pääosassa.
Oikeaan osoitteeseen meni pääosa-Oscar.

 *

27 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Elokuva on upea mutta iltasi on ollut katastrofi:(
voi harmin paikka!
Hyvää illan jatkoa kuitnkin vielä hetkeksi!

Katriina, kirjoitti...

Inhottava kokemus! Mitähän se tykkäsi elokuvasta, ei kuulosta ihan tämän leffan kohdeyleisöltä?
Elokuviin mennään juuri siksi, että saa salin pimeydessä uppoutua täysin tarinaan ilman mitään häiriötekijöitä. Syömiset on ihan turhia.

Toivon, että saan lähdettyä ensi viikolla katsomaan tuota.

Erja kirjoitti...

Ihan sama kokemus mulla eilisillan leffassa, joka tosin oli Vares ja alkoi 20.15.

Ja tietysti vielä tämä hyväkäs piti itsestään selvänä, että käsinoja oli yksin hänen!

Yök!

Sooloilija kirjoitti...

Maria, elokuva on upea, erikoinen. Aion katsoa sen uudestaan kotioloissa.
Kerron elokuvasta kuitenkin vielä omassa jutussaan.

Katriina, kyllä tämä kannattaa katsoa, jotain hyvin erikoista siinä on. Kerron tarkemmin jutussani sitten.

Erja, ai sinullakin tuollainen kokemus. Mikä ihmisiä vaivaa!? Sellainen yleinen välinpitämättömyys ja ajattelemattomuus. Toisia ihmisiä ei oteta huomioon, eletään kuin oltaisiin yksin maailmassa. Yök.

hanne virtauksesta kirjoitti...

Voi harmi...
ymmärrän miten tuskaista on istua tuollaisen vieressä..
kaikki intiimi nautinto leffasta kärsii..

Sooloilija kirjoitti...

Hanne, intiimistä nautinnosta ei tosiaan ollut kyse. Näitä sattuu. Ihmisiä pitäisi jollain tavalla enemmän valistaa käyttäytymään teattereissa.

Anonyymi kirjoitti...

AAAArgh...rupesi itseänikin harmittaan sun puolesta! raivostuttavaa. ja tuosta tuli mieleeni, käyn usein elokuvissa parhaan kaverini kanssa, jolla on tapana hytkyttää myös jalkaansa niin että penkkirivi heiluu. se on RAIVOSTUTTAVAA!! onneksi hän on paras ystäväni joten hänelle viitsii asiasta sanoa :DD

Sooloilija kirjoitti...

Anonyymi, kiitos sinullekin empatiasta. No hyvä, että kehtaat sanoa parhaalle ystävällesi siitä jalkojen heilutuksesta. Moni ei huomaa tekevänsä niin.

Yaelian kirjoitti...

No voi harmi,ei tuolla tavoin voi leffateatterissa käyttäytyä,hampurilaisestakin lähtee hmmmm,ärsyttävä haju...Olisit jotain sanonut...Toivottavasti voit nähdä leffan uudestaan,ilman häiriöitä! Haleja!

Sooloilija kirjoitti...

Jael, no kun en oikein kehdannut. Mikä siinä on, ettei kehtaa asiasta sanoa! En ymmärrä itseäni. Minulla on vielä opittavaa tässä elämässä.
Aion ostaa Black Swanin dvd:nä. Sitten hiljennän kodin, laitan kynttilät palamaan ja keskityn. :D

Allu kirjoitti...

Noita syöjiä löytyy meidän elokuvateattereista ihan mihin aikaan päivästä/illasta vain. Rahistellaan pop corneja ja tacoja ja vaikka mitä. Ennen luulin, että sitä tekis vain nuoriso, mutta viimeksi tuli kolme kuuskymppistä pariskuntaa, joilla oli täysi ateria mukana. Kaiken kukkuraksi he kommentoivat leffaa koko ajan kovalla äänellä.

Sooloilija kirjoitti...

Allu, OI EI ! Vielä hirveämpää, kun monta ihmistä tekee niin ja tuo puhuminen/kommentoiminen. Kauheaa.
Mitä sille voi tehdä? Ruveta itse öykkäröimään heille? Uhri joutuu aina alakynteen näissä asioissa.

Leena Lumi kirjoitti...

Tässä yksi syy ostaa filmit kotiin ja nauttia niistä hänen kanssaan, joka jakaa kokemuksen, kynttilöiden valossa, herkullisten juustojen ja viinin kera ja juuri siihen aikaan kuin itselle sopii.

Minä olen äänestänyt jaloillani eli kävellyt ulos teatterista kun tuollainen 'kesksteleva' ja ruokaileva ryhmä on sinne samaan aikaan osunut.

Sivustakatsoja kirjoitti...

Onpas ollut ikävä leffakäynti. :( Aina tällaisissa tilanteissa minä alan suunnitella sitä slasherfilmiä, jonka nimi on Moviegoer ja jossa pääpahis on kerta kaikkiaan kyllästynyt tollaisiin häiritseviin leffakatsojiin. Alkuun ja traileriin vielä varoitusteksti, että "This could be based on a true story!" Sitä voisi sitten oikeastaan näyttää kouluissa ja kaikkialla vähän niin kuin opetusvideona... mutta se siitä.

Itsellä yks ärsyttävimmistä leffakäynneistä oli viime syksynä, kun kävin Finnkinon klassikkosarjassa katsomassa ruotsalaisen Olen utelias, keltainen ja salissa oli mun lisäksi vain yksi henkilö. Kaikki hyvin? No ei, kun tää yhen piti koko ajan näperrellä kännykkäänsä. Aatteli varmaan, ettei se haittaa, kun salissa on vaan kaksi ihmistä... pässi! Toki kaikki teinitkin on ärsyttäviä.

Mutta joo, oikeesti tuo leffakäynnin ajankohta innoitti minut kirjoittamaan, sillä minullakin on yksi ikimuistoinen leffakäynti, jonka ajankohta oli lauantai ja klo 17.30. Sellaiseen aikaan nimenomaan kävin katsomassa Inland Empiren ja minulla oli täysin päinvastainen leffakokemus kuin sulla: Olin aivan yksin ylimmällä rivillä keskellä. Oli luksusta! <3

Leena Lumi kirjoitti...

Nyt on ihan pakko muistella, kun Sivustakatsoja mainitsi elokuvan Olen utelias, keltainen. Se elokuva tuli kotipitäjäni kauan, kauna sitten ja muistan sen aina vain nimellä Jag är nyfiken, gul, vaikka rannikopitäjä, jossa silloin asuin, oli vain osin ruotsinkielinen. Elokuvan ikäraja oli 16 vuotta ja minä livahdin sitä katsomaan salaa alaikäisenä;-)

bubble kirjoitti...

Voi ei miten kamala kokemus x____x Mäkin oon aina liian kiltti tollasissa tilanteissa, vaikkei pitäisi. Ei kukaan saa pilata toisen leffakokemusta noin!!

Oon kyllä kans todennut, että parempi pysyä viikonloppuisin poissa leffateatterista kokonaan. Silloin sinne aina eksyy ne 12-vuotiaat pojat, jotka mässyttää karkkia ja puhuu koko leffan ajan, arght.

Birgitta kirjoitti...

Ei voi oikein muuta sanoa kuin:
Voi Paska!

=(

Sooloilija kirjoitti...

Leena, minä taas katson elokuvat kotona aina yksin (no kun ei ole sitä toista puoliskoa) ja se on parasta. En syökään yleensä mitään. Olen vähän askeettinen elokuvien katsomisen suhteen. Kunhan ei ole mitään häiriötekijöitä, en halua sanoa sanaakaan kenellekään kun katson elokuvaa.

Seuraavan kerran minäkin kävelen salista ulos, lupaan.

Sivustakatsoja, juuri eilen sanoin teinityttärelleni, että 'muista aina käyttäytyä elokuvateatterissa'. Hän ei oikein tykännyt kun paasasin. Eivät kaikki teinit ole elokuvissa huonostikäyttäytyviä, mutta yleensä mitä isompi ryhmä samanhenkisiä tyyppejä, sen huonompaa käytöstä.

Nuo kännykän näpertäjät ovat tosi ärsyttäviä. Istuit siis niin lähellä, että näit sen kännykän näpertämisen. Ajattelin itse, että jos kokeilisin seuraavalla kerralla riviä 1. Sinne ei kovin muu tule vapaaehtoisesti.

Luksuskokemusta olla yksin salissa katsomassa elokuvaa. Kunpa osuisi joskus omallekin kohdalle.

Leena, en ole nähnyt tuota Olen utelias, keltainen-elokuvaa. Tulin uteliaaksi. Löytyisiköhän sitä mistään..

Bubble, arkisin minäkin yleensä käyn elokuvissa ja perjantaitkaan ei ole niin 'pahoja' kuin lauantait. Joten maanantait taas ohjelmistoon !!

Sooloilija kirjoitti...

Birgitta, just näin. Uskon, että elokuvakin olisi tuntunut eriltä jos näitä häiriötekijöitä ei olis ollut.

Birgitta kirjoitti...

Heh, piti vetää vähän henkeä, ennenkuin kirjoitin enempää. Tekis mieli vääntää ...sta tuollaisia tyyppejä.

Jotenkin tuo syöminen leffateattereissa on mennyt ihan omiin ihme sfääreihin. Kun ostin leffalippupakettia niin kylkiäisinä myytiin 3l:n popcornilippuja. Siis 3l poppareita ja siihen limut päälle. Kenen maha vetää noin paljon??

Mulle riittää hiukan karkkia, mutta aina valitsen sellaisia, jotka voin ottaa rapisemattomasta pussista ilman mitään ääniä. Ja siippaa tökkäsen heti kylkeen jos se sattuukin pureskelemaan karkkejaan isosti ;-)

Kohta pitää anoa tai perustaa sellaisia leffateattereita, joissa on rapistelukielto =)

Meidän pitää varmaan laatia täällä sellainen lista hyviä nasevia lauseita, joita harjoitellaan kotona ja sitten täräytellään päin pläsiä siellä leffateatterissa epäasiallisesti käyttäytyville.

Anton von Monroe kirjoitti...

Osanottoni! Hieno elokuva pilalla. Rikollista toimintaa, sanon. Tuntuu, että muiden häiritsemät elokuvakokemukset alkavat olla enemmän sääntö kuin poikkeus, koska vastaavia kokemuksia kuulee ihan koko ajan. Valistusta pitäisi antaa, mutta siihen saakka täytyy vain karaista itsensä, huomauttaa asiasta häiritsijälle ja koittaa päästä uudestaan leffaan kiinni. (Jos kuitenkin kävelet ulos, vaadi ohi kulkiessasi pilaajalta leffalipun hinta...)

Sooloilija kirjoitti...

Birgitta, juu minun puolestani voisi perustaa vaikka elokuvateattereita, joissa kaikenlainen syöminen ja juominen olisi kiellettyä. Mutta bisnestähän se on kun myydään niitä isoja comboja poppareita ja hehtaarimukit limsoja. Sitten jotkut vielä juoksevat vessaankin kesken elokuvan.

Tässä pitäisi nyt keksiä jotain..

Anton, kiitos. Tämä asia jää pitkäksi aikaa häiritsemään mieltä..
Seuraavalla kerralla lupaan kävellä ulos. Mutta minusta ei ole vaatimaan rahoja häiritsijältä. Tiedän, etten kehtaa ruveta meuhkaamaan siellä salissa kaikkien kuullen, joten tiedän, että kävelen vain vihaisena kotiin. Perhe saa sitten kyllä kuulla millaista oli elokuvissa.

sasita kirjoitti...

Kurja kohtalo tuo kun elokuvanautinto menee tuolla tavoin pilalle. Itse olen joskus ihan yksinkertaisesti vaihtanut paikkaa, jos leffayleisön naapurusto on alkanut ottaa pattiin, ja edes neutraalin kohteliaan huomauttamisen muotoileminen on tuntunut sillä hetkellä ylivoimaiselta. Toimii tietysti vain silloin, kun teatterissa on tilaa.

Sooloilija kirjoitti...

Sasita, nyt oli sali lähes täynnä, harmi. Muuten olisin siirtynyt edes vähän kauemmas.
Toivottavasti näitä tilanteita ei tule kovin usein. Jos alkavat lisääntyä, alan katsoa kaikki elokuvat kotona. Eli myöhässä ensi-illoista.

piilomaja kirjoitti...

Anteeksi kun naurattaa. Paska tilanne, myönnän> Olisiko edes voinut vaihtaa paikkaa? Minä vaihdan nykyään ihan heti jos näyttää vähänkin pahalta.

Mutta joo. Elokuvat ovat parhaimmillaan kotona, yksin ja mieluiten kuulokkeet päässä. Ilman mitään taukoja tai eväitä.

Sooloilija kirjoitti...

Piilomaja, no kun ei voinut vaihtaa paikkaa ja se harmittikin. Olisi herättänyt hirveästi huomiota jos olisin lähtenyt änkeämään itseäni johonkin vapaaseen paikkaa.

Päätin, etten lähde ikinä enää katsomaan lauantaisin mitään hittielokuvaa. Jostain syystä Black Swan on nyt sellainen hitti. Minusta se ei ole kyllä kaikille sopiva elokuva.. Esim. mitä se syömäri-äijä siellä teki, ei sitä kiinnostanut lainkaan koko elokuva.

-Anne- kirjoitti...

Ai kamalaa, otan osaa! En ole vielä ehtinytkään rähjäämään blogissani samantapaisesta tyypistä josta jouduin kärsimään Melancholiaa katsoessani. Tämä äijä ei onneksi istunut ihan minun vieressäni, mutta se sipsien rouskuttaminen etenkin hiljaisten kohtausten aikana meinasi silti ajaa minut mielipuoliseksi. Argh!