Kävin katsomassa Up in the Airin, Jason Reitmanin ohjaaman elokuvan, jota mainostetaan pitkälti George Clooneyn elokuvana. Aihe on miehinen, se kertoo Ryan Binghamista, yrityssaneerausmiehestä ja hänen elämästään, jatkuvasta reissutyöstä ja ainaisesta lentämisestä.
Elokuvateatterissa oli miehiä, sen huomasin heti. Jopa yksin elokuviin tulleita keski-ikäisiä miehiä. Mietin alkuun, että minkälaista elokuvaa oikein olenkaan tullut katsomaan..
Elokuva eteneekin alussa yksin George Clooneyn vetvoimaisuuden varassa, kunnes... kuviin astuu nainen. Vera Farmigan tehokkaasti ja aistillisesti näyttelemä Alex, joka sanoo Ryanille heti alussa, että 'Olen kuin sinä, mutta vaginalla'. Alex lentää ja tekee töitä yhtä paljon, joten hän käyttäytyykin vähän kuin mies. Hän ei sitoudu eikä kerro itsestään liikoja, mutta tunteet leiskuvat kuumina.
Elokuvan edetessä välillä hitaasti kohti puoliväliä huomaankin, että se on muuttunut melkein rakkauselokuvaksi. Elokuva herättää monia kysmyksiä: mitä tapahtuu kun menevä ja dynaaminen Ryan rakastuu?
Miten käy uran kun firmaan tullut nuori ja terävä tytönhupakko (Anna Kendrick) meinaa muuttaa koko potkujen antamisen ihmisjoukoille pelkäksi videoneuvotteluksi.Ryanin työ kun on ollut ihmisten kohtaamista silmästä silmään eri puolilla maata.
Up in the Air yhdistää todentuntuista arkirealismia ja sulavaa rakkausdraamaa samaan pakettiin. Elokuva ottaa kantaa massatyöttömyyteen, valtavien firmojen alasajoihin, joissa tuhannet ihmiset jäävät työttömiksi. Aihe on todella ajankohtainen.
Mutta sitten elokuvaan lisätään vielä hieman komediallista sävyä juuri tämän nuoren naisen astuessa kuvioihin. Natalien rooli on melkein turha ja Anna Kendrick aivan kuin ylinäyttelee. Jäin miettimään, että eikö hän tiennyt ollako komedienne vai vakavassa draamassa näyttelevä.. Ohjaaja olisi voinut vähän valaista.
Kaikkein parhaiten elokuva toimii draamana rakkaustarinaa kuvatessaan. Ryanin ja Alexin suhde on intohimoinen ja se etenee kohti jotain päämäärää, vaikkei pari sitä itse haluakaan. Tai tässä tapauksessa nainen ei sitä halua. Elokuvan juoni onnistuukin olemaan aika yllättävä juuri parin rakkaussuhdetta kuvatessaan.
Upean Vera Farmigan ja George Clooneyn välillä säkenöi oikeasti. Molemmat ovat näyttäviä ja karismaattisia, ja heitä katsoo oikein mielellään elokuvateatterin suurelta kankaalta. Kaunis pari.
En laita tähän nyt sitä tv:ssäkin pyörinyttä traileria vaan toisen, hieman pidemmän trailerin, joka on paljon koskettavampi:
