Nicole Kidman Fur-elokuvassa (vuodelta 2006)
*
Jihuu: olen kesälomalla, ostin uuden dvd-laitteen ja uuden scartjohdon, ja huomasin, että vanhakaan dvd-laite ei ollut rikki, vain scartjohto oli mennyt jollain lailla epäkuntoon! Nyt meillä on kaksi toimivaa aparaattia, saivat tyttäretkin oman.
Suuntasin heti kirjastoon hakemaan dvd-elokuvia, mukaani tarttui mm. kiehtova muunneltu valokuvaajaelämäkerta amerikkalaisesta valokuvaaja Diane Arbusista. Elokuva on Fur, jonka olen kerran aiemmin nähnyt elokuvateatterissa. Nyt uusinta olikin paikallaan, sillä Furissa on maagista tunnelmaa, kauneutta, ja upeat toisilleen hyvin sopivat rohkeat näyttelijät - Nicole Kidman ja Robert Downey jr.
Fur levittää samalla suvaitsevaisuuden sanomaa ja herättää ihmisiä ajattelemaan, että onko ulkonäöllä todella suuri merkitys ihmissuhteissa ja ihmisten välisissä kanssakäymisissä.. Elokuvan mies - Lionel on kaunis ja traaginen hahmo, hänellä on sairaus, jossa hänen ihonsa on kokonaan runsaan karvoituksen peitossa. Tarinassa on yhtäläisyyksiä Kaunotar ja hirviö-teemaan.
Nyt aion tutustua tarkemmin myös elokuvan tosipohjaiseen henkilöön - valokuvaaja Diane Arbusiin, jonka töitä etsiskelin netistä jo edellisen kerran elokuvan nähtyäni. Arbus löysi kutsumuksensa kotiäitivuosien jälkeen valokuvaamisesta, hän kuvasi valtavirrasta poikkeavia ihmisiä; raajarikkoja, lyhytkasvuisia ym. Hän etsi ja löysi kauneutta paikoista ja ihmisistä, joita ei normikäsityksen mukaan pidetty perinteisen kauniina. Kiehtovaa.
*
Olen ollut kesälomallani myös ihan reipaskin: tänään olin jo heti aamusta kyläilemässä ystävän luona: menimme meren rantaan aamupalalle.Kuka nyt kahvipöydän ääressä sisällä jaksaa kauniina kesäaamuna istua :D Lapset saivat uida, raikas tuuli löi aaltoja rantaan, lokit kaarsivat matalalla tuulen mukana, ja se kahvi, se maistui niin hyvältä sinihomejuustopatongin kanssa! (Kuva viime vuodelta samasta paikasta).
*
Iltapäivällä istahdin torille blogitapaamiseen Rita-Helinän kanssa. Olemme oululaisia ja facebookkavereitakin, mutta vasta nyt tapasimme ensi kertaa. Ajatusten vaihto ihan uuden ihmisen kanssa on oikein jännää, usein näkee itsensä ja tekemisensäkin vähän uudessa valossa. Olipa piristävää, kiitos, tavataan taas! Ja nyt tunnistammekin toisemme kun vastaan tulemme toisiamme Oulun kaduilla.
*
(Kuvat Kellon Kiviniemestä v.-09)
*
Lomailuni jatkuu loppuviikosta kotiseutumatkailun merkeissä, joten kuvaraporttia tiedossa.