maanantai 23. kesäkuuta 2008

Arki on koittanut, jippii..


Kuvassa Juhannusaattoillan ateriointia ulkona terassilla, ystävien ja sääskien kanssa; valkoviiniä, mustikkapiirakkaa, vaniljakastiketta ja kahvia.

Otsikon jippii on siksi, että olen huono juhlimaan pyhiä; aina on jotenkin haikea mieli. Tulee mietiskeltyä mitä teki edellisenä vuonna ja mitkä oli tunnelmat silloin... (Tämän vuoden kaikki pyhät ja juhlat ovat olleet erityisen vaikeita). Arki on aina helpotus. Arkea kun elää niin ei tarvitse ajatella, että missä olin viime vuonna Juhannuksen jälkeisenä maanantaina, kun en voi sitä muistaa, koska silloin ei tapahtunut varmaan mitään kovin ihmeellistä.

Ihan mukava alkaa imuroimaan. Imuriin on saatu uudet pussit, ja imutehokin on taas huikea. Ilo se on pienikin ilo.

2 kommenttia:

arleena kirjoitti...

Arki on niin tuttua ja turvallista. Eikä tarvitse miettiä ja pohtia niitä juhlamenuita ja kuunnella mitä muilla on aikomuksena valmistaa. Eikä tarvitse ottaa paineita, onkohan liian vaatimatonta juhlaan nähden jne...
Kyllä ne juhlapyhät tuntuvat joskus liialta suorittamiselta.
Arkena saa vapaasti laiskotellen inspiroida.

Anne kirjoitti...

Oikein ihanaa arkea! Kieltämättä minustakin tuntuu pitkien pyhien jälkeen mukavalta ja jotenkin turvalliselta palata normaaliin päivärytmiin.