Käväisin täällä haistelemassa tuulia, ilosanomaa.. Iloisia ihmisiä tulikin joka mutkassa vastaan, myytävää oli paljon lähetystorilla, musiikki oli svengaavaa ja ilolla esitettyä.. Tosi nuorekasta ja kansainvälistä meininkiä. Ja mikä ihme siinä on, että pahantuulisia ihmisiä ja lapsia en nähnyt missään.
Niitä näkyi kyllä sitten lähellä olevassa marketissa, johon menin sovittamaan yhtä t-paitaa. Sovituskopin vieressä nuori äiti huusi alle 3-vuotiaalleen, että 'idiootti, anna mun sovittaa näitä vaatteita'. Oikein tuli paha mieli. Lähdin äkkiä pois. Nuorta äitiä olisi kyllä pitänyt ojentaa, mutta kukapa täällä Suomessa puuttuisi toisten elämään. Siitähän saa syytteet niskaansa. Toista se oisi esim. Espanjassa tai Italiassa. Vanhempi ihminen olisi luvalla vedellyt korville sitä nuorta äitiä ja todennut, että miten kehtaakin käyttäytyä lastansa kohtaan niin.
Ajattelin, että palaisiko takaisin Lähetysjuhlille kivojen ihmisten pariin..
4 kommenttia:
Silloin tällöin huomaan saman ilmiön äiti jalapsi-suhtautumisessa, varsinkin tätä sattuu marketeissa ja kaupoissa.
Ymmärrän, että lapsi on pakko ottaa mukaan näihin rasittaviin ostosmatkoihin, mutta silloin pitäisi olla hiukan lasten ehdoilla ja ymmärtää, että lapset eivät voi millään ajatella aikuisten tavoin.
Lasten huomioimisella välttää monesti ikävät kiukuttelut.
No just näin kuten toteat Arleena! Juuri marketeissa käy usein näin, että ihmiset ovat stressaantuneena liikkeellä. Joskus tuntuu, että oisko kiva vaan käväistä lähikaupassa ostamassa tärkeimmät asiat ja nauttia rauhallisesta kotonaolosta lapsen kanssa... Ja tarviiko sitä kauheeta määrää vaatetta sovittaa jos lapsi odottaa kärryissä..
Tällaisiin tilanteisiin varsinkin isoissa marketeissa törmää joskus. Ymmärrän myös, että kauppareissut ovat tuskaisia ja äidin pinna saattaa palaa, mutta lapsensa nimittely on todella törkeää.
Eipä ihme, jos samainen lapsi nimittelee myöhemmin äitiään ym. idiooteiksi!
Lähetä kommentti