maanantai 11. elokuuta 2008

'Puput' tulivat reissusta ja koulu alkoi


Lapseni kotiutuivat reissun päältä eilen sunnuntaina. Esikoinen oli ostanut minulle tuliaisiksi tämän hauskan mukinalustan. Se tulee kyllä oikein tarpeeseen; kävelen aina muki kädessä kotioloissa ja lasken mukia pöytien reunoille. Tämä alunen on nyt olohuoneen pikkupöydällä ihan nonstoppina valmiina odottamassa kahvikuppiani..

Sain muitakin pieniä, hauskoja tuliaisia, juuri sellaisia, joita vain lapset hoksaavat ostaa, pienellä rahalla.


Kuopus oli ostanut itselleen omilla rahoillaan Helsingistä tuon Pentik-pupun. Se nukkuu nyt hänen kainalossaan joka yö. Viime yönä ei meinannut uni tulla silmiin kun piti jännittää koulun alkua. Tänä aamuna sitten yhdeksäksi mentiin uuteen kouluun. Hän vaihtoi koulua muuttomme vuoksi. Eli kolme viikkoa pitää nyt aluksi kulkea vanhasta asunnostamme käsin ennenkuin muutamme 1.9. Mutta onneksi matka ei ole pitkä nyt, ja muuton jälkeen vielä lyhyempi.

Isosisko jäi vielä vanhaan kouluunsa vuodeksi, hän kun aloitti tänään kuudennen luokan. Yläasteelle hän tulee sitten ensi vuonna samaan kouluun, jossa pikkusisko aloitti tänään.

Minuakin jännitti aamulla lasten puolesta. Varsinkin uuden koulun aloittaminen on verrattavissa ihan kuin aikuinen menisi uuteen työpaikkaan, jossa ei tunne ketään ja joka rakennuksena olisi ihan outo. Meneehän siinä aikansa ennenkuin kaikkeen tottuu.. Sopeutumista helpottaa ihana opettaja, joka huolehtii uusista oppilaista. Kesän aikana oli tyttäreni luokalle ilmoittautunut peräti viisi uutta oppilasta, jospa he viisi uutta tyttöä vaikka alkuun lyöttäytyisivät yhteen.

Eilen leipomani tervetuliaskorvapuustit maistuivat tytöille kotiin tullessa, samoin tekemäni mansikkarahka ja jauhelihakeitto. Viikon olivat syöneet kahviloissa ja ravintoloissa. Mäkkärilläkin olivat moneen otteeseen käyneet. Ja karkkia mussutettu. Niinkuin lomalla pitääkin tehdä. Tänään kun alkoi virallisesti syksy, päätimme ruveta pitämään mm. karkkipäivää. Esikoinen (12v.) oli myös sitä mieltä, että aloitamme uuden elämän muutenkin kun edessä on tämä odotettu muutto kaupunkiin jne.


* Aina välillä on kiva pyyhkiä pöytä täysin tyhjäksi ja kattaa se uudelleen. * - Pätee elämään, ja meidän keittiönpöytään..

7 kommenttia:

arleena kirjoitti...

Tuliaiset ilahduttavat aina.
Ihania korvapuusteja.
Onnea koulutielle.

katriina kirjoitti...

On ihana ja arvokas asia, kun äiti voi olla odottamassa koulusta palaavia. Omat saivat nauttia siitä ylellisyydestä vain lomillani ja ilmoittivat, että silloin on parasta tulla meiltä pullanhaju vastaan.

Vaikka käytäisiin vain ovella kääntymässä, pitää äidin olla kotona saatavilla. Vaikka edes töistätulon jälkeen.

Anne kirjoitti...

Hyvää koulunalkua!

Nuo herkullisen näköiset korvapuustit kelpaisivat minullekin! :)

Elisa kirjoitti...

Ihana kotiin paluu sekä tytöillä, että sulla. Suloisia tuliaisia äidille ja nuo tekemäsi herkut olisin voinut itsekkin syödä suihini, niin hyviltä ne kuullostivat ja näyttivät!

Koulun aloitus on aina jännää. Eka luokka varsinkin. Äidille myös, vaikka sulla on kokemusta jo esikoisen koulun aloituksesta. Itse varmaan kyynelehdin sitten tulevaisuudessa.

Antoisaa koulunalkua teidän perheelle.

Merja kirjoitti...

Tytöilläsi on ollut ihana kotiinpaluu. Korvapuusteja ja kaikkea! Toivotaan että kuopus sopeutuu pian uuteen kouluun!

Meidän vanhin pupu aloittaa koulun ensi viikolla. Mahtaa äiti kyynelehtiä..

Sooloilija kirjoitti...

Kiitos, ihana kun korvapuustit maistuivat teille näin kuvallisesti..

Koulutie alkoi molemmilla tosi kivasti; kolmasluokkalaisen uusi koulu oli kiva, ope ihana ja yksi hyvä kaverikin löytyi heti!
Kuutosluokkalaisen koulu alkoi myös reippaasti, reppu oli heti täynnä päällystettäviä kirjoja!

Juu, kotona toivovat minun aina olevan kun koulusta tulevat. Vaikka kävisivätkin vaan kääntymässä. Saapa nähdä mitä syksy ja talvi tuovat tullessaan..

Elisa ja Merja, kyyneleiltä ei voi välttyä. Sitä on tunnekuohun vallassa jo siinä koulun pihalla..Jännitys on käsinkosketeltavissa..

Annis kirjoitti...

Allposters.com -osoitteesta tilailin juuri itselleni/lahjaksi annettavaksi magneetteja vinon pinon ja tuo sama kupin alla oleva kuva löytyi niiden joukosta. Symppis :P Tosin omalla kohdallani taitaa mennä lahjaksi nimenomaan, itse en kahvia juo sitten millään.

Meillä taas äippä kyynelehtii kotona parhaillaan, kun sisarusparvemme nuorimmainen otti ja lähti inttiin. Vaikka mahtaa se nauttiakin nyt, kun on talo ihan omassa hallinnassa :P