Vaikka yöpöydälläni on pino kirjastosta lainattuja kirjoja niin silti eilisiltana otin käteeni tämän Annie Proulxin novelleja sisältävän Lyhyt kantaman. Erityisesti halusin palauttaa mieleen lempielokuvani Brokeback Mountainin tekstin. Allekirjoitan täysin takakannen esittelytekstin sanoman, että 'sisältää lauseita, jotka ovat arvokkaampia kuin monen kirjailijan kootut teokset'.
Yleismaailmallisesta rakkaudesta voi kirjoittaa näin huumaavan kauniisti. Kaikki me, jotka olemme elokuvan nähneet, muistamme tämän kohtauksen, mutta että joku on kirjoittanut kohtauksen näillä sanoilla, on mielestäni melkein käsittämätöntä..
' He olivat usein seisseet sillä tavoin siinä nuotion ääressä kauan aikaa ja heidän ruumiittensa varjo näkyi yhtenä ainoana pylväänä kalliossa. Minuutit tikittivät eteenpäin pyöreässä kellossa Ennisin taskussa ja polttopuissa jotka sukeutuivat hiillokseksi. Tähdet pureutuivat nuotion yllä leijuvan lämpökerroksen läpi. Ennisin hengitys kulki hitaana ja hiljaisena, hän hyräili, keinahteli kipinöiden valossa, ja Jack nojautui vasten vakaata sydämensykettä. Hyräilyn värähtelyt olivat kuin pientä sähköä, ja hän nukahti sikeästi seisaallaan, uneen joka ei ollut unta vaan jotain muuta uneliasta ja huumaavaa.. '
2 kommenttia:
Se on upeasti kirjoitettu!
Tuo novelli oli minusta silti ainoa, josta kirjassa pidin. Muissa oli aika ankea maailma, tai sitten olin silloin vain niin elokuvan lumoissa, että muu ei mennyt jakeluun.
Elokuvana tuo on yksi eniten minua koskettanut, harvinaisen hieno rakkaustarina.
Katriina, eivät oikein uponneet minuunkaan ne muut karut novellit, mutta olen sinnikkäästi aikonut silloin tällöin yhden lukea.
Brokeback on kolahtanut minuunkin tosi lujaa. Jopa niin, ettei siitä oikein pysty kirjoittamaankaan..
Ikävöin Heathin ja Jaken rooleja, ne olivat niin todellisia..
Lähetä kommentti