Taas ja onneksi sai heittää ennakkoluulonsa romukoppaan! Luulin, että Control-elokuva kertoo punkhenkisen bändin remuamisesta ja laulajan itsetuhoisesta kuolemasta.. Mutta mutta.. Control on valokuvaajana tunnetun hollantilaisen ohjaajan Anton Korbijnin tyylikäs kunnianosoitus Joy Division-bändille ja varsinkin sen nuorena kuolleelle laulajalle, Ian Curtisille. Elokuvan käsikirjoitustiimissä ja tuotannossa on häärinyt Curtisin leski Deborah Curtis, ja myös tytär Natalie Curtis on osallistunut elokuvaan. Tytär on valokuvaaja.
Harvoin näkee näin tyylikästä mustavalkoista elokuvaa. Näkee, että ohjaaja on valokuvaaja. Hienoja maalauksellisia varjojen ja valojen leikkiä on kuvissa, jonkin verran hidastettuja kohtauksia, muistin syövereistä kaivautuvia näkyjä, hetkiä elämästä ja kuolemasta..
Ian Curtis oli herkkä ja taiteellinen runoja kirjoittava poika jo nuorena. Hän haaveili koko ajan, ja kun hän hyvin nuorena tutustui vaimoonsa Debbieen, menivät he naimisiin melkein samantien. Ian elää koko ajan rakkauden ja romantiikan kaipuussa. Hän sanoo elokuvassa vaimolleen, että 'tehdäänkö lapsi?' ja vaimo vastaa, että 'tehdään vaan'. Niinpä he saavat tyttären, Natalien.
Joy Division-bändistä tulee koko ajan tunnetumpi, se keikkailee myös Englannin ulkopuolella. Ian sairastuu kuitenkin epilepsiaan, johon ei tunnu löytyvän kunnon lääkkeitä 70-luvun lopulla, vaikka hän syö neljästä purkista lääkkeitä tunnollisesti.
Brittinäyttelijä Sam Riley elää Ian Curtisin roolin, hän on Ian Curtis ! Hymytön ja herkkä nuori mies, joka kärsii koko ajan riittämättömyyden tunteestaan ja sairaudestaan, johon ei löydetä lääkitystä. Hänen vaimonaan on herkkä ja persoonallinen Samantha Morton.
Ian Curtis kuoli toukokuussa vuonna 1980, vain 23-vuotiaana. Kuvassa yllä oikea Ian Curtis.
Alakuvassa näyttelijä Sam Riley omana itsenään. Yhdennäköisyys on huimaa!
Elokuvan traileri tässä.
Joy Divisionin ehkä tunnetuimman biisin video tässä.
Valokuvaaja Natalie Curtisin nettisivut tässä. Kuva yllä on Natalien kuva elokuvan näyttelijöistä: Sam Riley, Samantha Morton ja Alexandra Maria Lara. Tämä otos kuvastaa hyvin elokuvan kolmiodraamatunnelmia. (Ja kun elämä on usein tarua ihmeellisempää niin Sam Riley seurustelee Alexandra Maria Laran kanssa. He asuvat yhdessä Berliinissä. Rakkaus syttyi elokuvan kuvauksissa. Sam Riley on syntynyt vuonna -80, samana vuonna, jolloin Ian Curtis kuoli.)
Tämä elokuva teki minuun suuren vaikutuksen. Näin yöllä unta, joka yhdistyi tämän elokuvan tapahtumiin. Rakkaus, elokuva ja elämä yhdistyivät unessani merkillisellä tavalla. Selkiytti omassa ajattelussakin jotain.. Elokuvan voima ja mahti voi olla kummallinen.
Vieläkään en ihan fanita Joy Divisionin musiikkia, mutta huomaan, että sillä on ollut suuri merkitys hyvin monelle brittibändille, joka on ponnistanut kuuluisuuteen Joy Divisionin ja Ian Curtisin jälkeen. Aihe jatkukoon huomenna Sunnuntaiklassikossa..
7 kommenttia:
Oi tykkäsin tuosta elokuvasta paljon! Ja siitä musiikista myös. Tulikin mieleeni heti sunnuntaiklassikko, mistä jo mainitsit.
Papi, laitan samanhenkistä, mutten ihan Joy Divisionia..
Kaikki, jotka ovat tämän elokuvan nähneet, ovat tosi paljon tykänneet.
Voi että, minulta on tuo vielä näkemättä. Miksi aikaa on niin vähän, ja elokuvia niin paljon? Pidän sekä Anton Corbijnin töistä että Joy Divisionista, joten pakkohan tuo on katsoa.
Kiitos hienosta arvioinnista ja analyysistä. Kiinnostuin leffasta kovastikin! Oliko leffa muuten surullinen, itkuleffa siis? Vai oliko kauniilla, haikealla tavalla surullinen?
Anne, tätä kyllä suosittelen! Ja pian!
Elisa, haikealla tavalla surullinen. Koskettava. Ian Curtisin aikainen kuolema oli järkytys, mutta jotenkin odotettavissa.. Sellainen kuolemankaipuu leijui koko roolihahmon yllä..
Control oli kyllä vaikuttava leffa, kaunis ja herkistävä. Upeita kuvia ja loistavia näyttelijöitä, varsinki Sam Riley oli todella uskottava Ian Curtisina. En keksi yhtään mitään valittamisen aihetta. Ja tietenki musiikki kruunasi koko komeuden:)
Laitoin muuten varaukseen tuon Vettä elefanteille:)
PupuL., en tosiaan keksi moitetta minäkään elokuvasta.
Tuleekohan tuo kirja minun palautukselta sitten sinulle..Eiku kyllähän niitä uutuuskirjoja yleensä 15-20 kipaleen sarja tulee jaettavaksi eri kirjastoille ympäri Oulua. En ole kyllä vielä aloittanutkaan, vaikka onkin kiinnostava.
Nyt luen omasta hyllystä ottamaani Lukijaa. On niin ajankohtainen kun kävin tänään katsomassa sen elokuvan.
Lähetä kommentti