Tänään tv:ssä Klaus Härön koskettavaa lapsikerrontaa, Näkymätön Elina. Tarina tytöstä Tornionjokilaaksossa ja tiukkaa asiaa kielikysymyksestä. Pienen tytön elämän kautta kerrotaan urhean ja sinnikkään tytön tarinaa rajan pinnassa 50-luvun alussa kun koulussa ei saanut puhua suomea lainkaan..
Kävin tämän elokuvissa katsomassa silloin kun se ilmestyi eli v.2002. Klaus Härö on erinomainen henkilöohjaaja ja näyttelijät ovatkin tämän elokuvan parasta antia. Pientä säröä näen murteen käytössä, jotkut sanat sanotaan ihan väärin, tai ainakin painotetaan väärin. Minä kun olen koko elämäni ajan sujuvasti kuunnellut tornionjokilaakson murretta, vaikken sitä osaakaan puhua..Korville se on kuitenkin niin tuttua.
6 kommenttia:
Mä laitoin tän kanssa tallennukseen digiboxiin. En ole nähnyt tätä aikaisemmin- kuullut leffasta toki olen ! Odotan innolla!!!
Tätä leffaa en vielä ookkaan nähny, joten aattelin sen iltasella kattoa:) Viimeksi Häröltä tuli katottua Uusi ihminen, josta tykkäilin kovasti.
Minäkin kävin silloin katsomassa Näkymättömän Elinan heti tuoreeltaan. Kahlekuningas ja Vittulanjänkä ovat sen kanssa kaikki samalta seudulta, vaikka viimeistä en olekaan nähnyt, vain lukenut. Juuri menin ostamaan Elinan, tosin halvalla, enkä ole vielä katsonut uudestaan.
Tuon Happy-go-luckyn laitoin kirjaston varaukseen. Tykkäsitkö siitä?
Ostin vasta
Hane ja PupuL., tämä on katsomisen arvoinen. Kertoohan se samalla jotain historiaakin rajan pinnan elämästä 50-luvulla.
Klaus Härö on aina pienen ihmisen puolella!
Katriina, juttua tulee pian tuosta Happy-go-luckysta.. Tykkäsin oikeastaan..
Voi että tykkäsin Kahlekuninkaasta! Osa sen jutuista on kuin suoraan lapsuudestani! kaikki se 'kyräilyä mitä Suomen ja Ruotsin puolen porukoilla oli 70- ja vielä -80-luvuillakin. Romanssit olivat tosi tavallisia rajan yli. Yleensä niin, että tyttö oli suomalainen ja poika ruotsalainen.
'Vittulanjänkä' oli mun makuun vähän liian karski, en lämmennyt sille niin paljon.
Elokuva katsottu. Itketti usein.
Mäkin tykkäsin- koskettava tarina !
Lähetä kommentti