Kissaneitimme koki dramaattisia hetkiä eilen illalla. Se oli leppoisasti tyttären sylissä kun säikähti isoa ääntä (eräs lelu putosi lattialle) ja loikkasi valtavalla säikähdysloikalla sylistä lattialle. 8-vuotias kissamme painaa noin 8 kiloa, sen takatassu lipesi jotenkin alastulossa ja luultavasti vähän nyrjähti. Se raahusti loppuillan takatassua vetäen ja oli oikein masentuneen oloinen. Pidin sitä pitkiä aikoja sylissä eikä sillä ollut siitä kiire mihinkään. Laitoin sen oman korin sänkyni viereen, jotta pystyin yön aikana seuraamaan sen liikkumista ja vointia.Aamulla se jo hyppäsi kohtalaisen ketterän näköisesti korituolille ja kiipesi hyllyn päälle katselemaan ikkunasta ulos. Ehkä se selvisi pienellä nyrjähdyksellä ja säikähdyksellä. Seuraan tilannetta. Kävin juuri ostamassa sille herkkuruokaa.
Istahdin samalla kahvilassa ystävän kanssa, teet ja kahvit, ilman pullapuolta!
11 kommenttia:
Siis meillä sama juttu menossa Olga-koiruudella. Minä olen täysin törppö!: Koiralla on nivelrikko ja olen antanut sen maata MÄRÄLLÄ lumella ja ensimmäisen kerran hän ei tänään hypännyt aamulla mun viereeni, kun vetäydyin kahvin ja aviisin kera sänkyyn lukemaan. Tottakai tilanne paheni, kun Päämies on poissa! Aion antaa lalla ylimäräisen tulehduskipulääkkeen (ihan koirien omaa ja Olgalle määrätty) ja nyt ei maata pihalla ja puutarhassa ennen kuin maa on kuiva.
Se heikko kohta on yleensä just tuo takajalan nyrjähdys. Ainakin meidän koiruudella. Olgakin kiipeisi viakka Himalajalle, mutta jyrkkien rinteiden alastulo on kielletty.
Otan hänet mukaan ip, kun lähden ihan tasaista menemään sinne kakkukahville. Siis lasekppa taas kalorit! Tästä ei tule mitään!
Joko huomasit, mitä seurasi sanasta Luna? Hei, se ei ole paha, on vain hyvä, että saan työstettyä tätä käsittämätöntä asiaa, kunnes se on puhki/ohi/suru muuttunut toivoksi etc.
Voi kissaneitiparkaa (mikä hänen nimensä on?) Tuollaisesta aina itse säikähtää, ja eläimet säikähtää pienestäkin äänestä.Mulla oli joku aika sitten huoli Bambista, kun hyppelin ikäänkuin hyppynarulla (e mahdu naru joten kuvittelen sen olevan mukana...) niin Bambi änkesi jalkojen väliin ja jotenkuten vahingossa potkin sitä.Kauhea ulvaisu ja sekin nilkutti jalkaansa, mutta seuraavana päivänä kaikki oli jo ok , selvittiin säikähdyksellä vaan.Bambin jalat kun on vielä kauhean ohuet kun se on pieni ja siro koira.
Leena, kissoilla ja koirilla on kai tosiaan heikko kohta tuo takajalka/jalat. Niissä on iso ponnistusvoima, mutta alamäet ja putoamiset ovat vähän vaarallisia. Medän kissa on aika painavakin, pitäisi olla hieman kevyempi, mutta kun on leikattu tyttökissa ja sisäkissa niin ei tule liikuntaa.
Yaelian, kutsun kissaamme usein täällä blogissa Kissaneidiksi, koska sillä on oikeasti monta nimeä; Tikke on käytetyin, joka tulee Tikruliisasta.. Kissa ei ole ollut meillä alusta saakka vaan pelastimme sen kotiimme 3-vuotiaana, toisesta kodista. Nyt se on ollut meillä jo viisi vuotta! Aika kuluu nopeasti.
Sinun Bambi on tosi suloinen, kuten myös Leenan Olga. Aivan ihania koiruuksia!
Voi pientä reppaa. Pikaista paranemista Kissaneidille !
Voi pikkuista! Jos sitä sanaa voi käyttää - teidän neiti on kaksi kertaa meidän papparaista painavampi. Ainiin, eihän leidien painosta saisi huomautella... ;-)
Picokin lähettää terveisiä.
Elisa ja Anne, paranemisterveiset kerrottu, myös Picoherralta. Ja sen jalka onkin aika hyvässä kunnossa jo. Ruokakin alkaa maistua.
Kissalla on jännä piirre (ja eläimellä yleensäkin), että kun sille sattuu joku haaveri, se menee heti piiloon potemaan.. Meidänkin piti illalla houkutella Kissaneiti sängyn alta varovaisesti pois. Se meni sinne ensimmäisenä piiloon muilta. Annoimmekin olla rauhassa jonkin aikaa, mutta sitten piti jo vähän päästä tarkastamaan, että kuinka kävi..
Kissat ovat yllättävän sitkeitä. Luulen, että paranee entiselleen.
Ennen maalla kissat menivät kuolemaan jonkun ulkorakennuksen alle. Muistan kuulleeni sellaista ja kerran olen nähnytkin kissan raahautuvan ulkorakennuksen kivijalan kolosta piiloon eikä se koskaan enää tullut takaisin. Silloin ei paljon eläinlääkäreitä kissan takia vaivattu. Ja eikö alkukantaisissa heimoissa ihmisetkin kiivenneet jonnekin vuorille kuolemaan, pois silmistä. Kamala, miten minulle tällaiset ajatukset tuli mieleen! Pikaista paranemista kisulle, onneksi sillä on hyvä hoito, lämpöä, ruokaa ja huolenpitoa niinkuin eläimellä kuuluu ollakin.
Niinhän ne sanoo että kissoilla on yhdeksän elämää.. Mun kissani hyppäsi aikoinaan 4 kerroksen parvekkeelta alas, oli päivän vähän surkeana, seuraavana päivänä jo juoksenteli.. Aika sitkeitä taitavat olla.
Voi reppanaa! Onneksi nyt näyttää siltä, että selvisi säikähdyksellä.
Voi "pikkuista"! Toivottavasti koipi siitä norjistuu:) Kissasi on suorastaan ylimaallisen mehevä pakkaus, tekisi mieli tulla sitä rutistelemaan:)
Lähetä kommentti