Tänään, vihdoinkin, kun on kärsitty kylmin juhannus kuuteenkymmeneen vuoteen, pääsimme tyttärien kanssa vihdoin rannalle. Teini oli kylläkin kavereidensa kanssa meren rannalla, me kuopuksen kanssa menimme joen rannalle. Vain minun ihoni paloi, tyttöjen ei. Mutta minullakin vain osaa niskaa, sillä suojauduin sekä vaattein että suojakertoimella 30.
Päivästä jäi energinen olo. Muttei yhtään valokuvaa. Kuva viime vuodelta samasta paikasta.
2 kommenttia:
Kyllä se vesi ihmeesti piristää.
Vielä kun pääsisi uimaankin!
Lähetä kommentti