torstai 16. heinäkuuta 2009

Diane Lane ja hänelle sopiva rooli


Diane Lane (synt. -65) näyttelee usein aikuista eronnutta naista, joka on kaunis ja vahva, mutta hieman hukassa elämänsä suunnan kanssa. Niinpä v.2005 valmistunut Vain koiraihmisille - Must Love Dogs on tuttua ja turvallista, mutta niin hurmaavaa amerikkalaista kerrontaa eronneesta sinkkunaisesta, jolle rakkaus astuu kuvioihin koirien ja muutaman deittiyritelmän jälkeen. Kuvioissa on vahvasti internet, jonka avulla 'sitä oikeaa' etsitään.


Tämä elokuva oli miellyttävää katsottavaa kesäisenä iltana, kun olin yksin kotona, mozzarellapizzaa seuranani ja kissat myöhemmin kainalossa. Minäkin olin vähän kuin elokuvan Sarah - muiden mielestä kotiin hautautuva sinkkunainen, nainen parhaassa iässä.. No jaa, mutta elokuvasta oli saatu elävä sen terävän käsikirjoituksen ja aikuisia ihmisiä selvästi ymmärtävän otteen vuoksi. (Ei siis mikään teinihömppäromanttinen tarina).

Pääpari - hurmaava, mutta myös aika tavallisen oloinen Diane Lane, ja ihan nuorelta Dustin Hoffmannilta vaikuttava John Cusack (s.-66) - ovat sen oloinen pari, joka voisi olla oikeastikin olemassa. Koiria näkyi koirapuistossa ja ihmisten elämässä perheenjäseninä.

Rakkausko saattaisi olla vain yhden hiiren klikkauksen päässä? En ihan usko, mutta uskon kuitenkin vähän. Tällaiseen elokuvaan kuuluu ehdottomasti onnellinen loppu.
Parasta tässä elokuvassa on kuitenkin naisen ote elämään: hän ei tarvitse epätoivoisesti miestä elämäänsä, mutta on silti positiivisen avoin rakkaudelle. Hän ei ole katkera, mutta kriittinen kyllä: kuka tahansa ei pääse hänen maailmaansa.

Minä fanitan pienimuotoisia romanttisia elokuvia, jotka luokitellaan romanttisiksi komedioiksi, mutta joissa ei kovinkaan paljoa tarvitse nauraa (!) Niiden ei ole tarkoitus naurattaa ihmisiä vaan ne kertovat ihmisten välisistä suhteista, ja komediaa on lähinnä elokuvan kevyempi ote. Usein kyyneleitä pienen naurun tai hymyn läpi. Ei liian suuria tunteita eikä raskasta tummasävyisyyttä. Sellaisia tummasävyisiä elokuvia pystyn katsomaan vain muutaman vuodessa..

Traileri tässä.

7 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Taas leffa ,jota en ole nähnyt,mutta joka alkoi kiinnostaa tämän luettuaniMolemmat hyviä näyttelijöitä..Kiitos vinkistä:-)

Virpi P. kirjoitti...

Ihan samaa mieltä elokuvista! Raskasta draamaa tai jännitystä jaksaa silloin tällöin ja hyvässä vireessä, mutta tällainen elokuva taas piristää ja saa hyvälle tuulelle. Ja sitähän tarvitaan vähän väliä!

arleena kirjoitti...

Minullekin sopii tuo elokuvakategoria trillerien jälkeen.
Kuulostaa rentouttavalta myöhäisen kesäillan elokuvalta.

Anonyymi kirjoitti...

Juu, tämä leffa oli hyvä kun aikoinaan sen näin! John Cusack on aina ihana, hirvittävän symppis tyyppi!! Tämä tarttui joskus käteeni vaikka onkin romantiikkaa sillä onhan kyseessä "koiraleffa" ;O)

juanita kirjoitti...

tämä oli ehkä ensimmäisiä elokuvia, joita katsoin viime syksynä telkkarista dubattuna, ja melko hyvin pysyin silloinkin kärryillä, vaikka dialogia leffassa onkin paljon enkä espanjaa kovin hyvin osannut. nyt piti kuunnella oikein tuota traileria, että miltä pääosan näyttelijän ääni oikeasti kuulosti :)

Leena Lumi kirjoitti...

Varmaan sellainen hyvän mielen tarjoava elokuva, kuin on hyvän mielen tarjoaja kirja Onnen mahdollisuus. Ellei näitä tehtäisi, miten jaksaisimme!

Sooloilija kirjoitti...

Yael, ole hyvä vinkistä. Jos pitää Diane Lanesta, pitää tästäkin..

Katriina, tällainen elokuva tosiaan piristää. Oikeassa olet.

Arleena, trillerien ja synkkien elokuvien jälkeen tämä oli kuin raikas tuulahdus. Pidin erityisesti (ylemmän) amerikkalaisen keskiluokan sisustustyylistä tässä elokuvassa.

Mikaela, en ole oikein aiemmin noteerannut koko Cusackia, mutta oikein symppiksen oloinen tyyppi.

Juanita, jännä kuvitella espanjaksi dubattuna..yleensäkin mikä tahansa elokuva ;D

Leena, juuri siihen hetkeen oli oikein hyvä, kevyt, mutta ajatuksia herättävä..