Aina silloin tällöin joku blogissaan esittelee työpöytänsä ja huoneen tai pisteen, jossa työskentelee ja blogijuttujaan kirjoittelee. Viimeksi ihaillen huokailin Leenan seesteistä vihreää työhuonetta. Ja toukokuussa sain ihailla Merjan hulppeaa työpöytää. Omani näyttää läheltä kuvattuna juuri tältä, juuri tänään maanantaina. Selmasta on kiva seurata nopeasti liikkuvia sormiani ja se näkee näytössäkin aina jotain kivaa liikkuvaa, jota sen pitää metsästää..
Haaveilen Omasta Huoneesta, kuten Virginia Woolf, mutta tällä hetkellä saan tyytyä ns. yleiseen tilaan, koska asunnossani on keittiö ja olohuone samassa. Välillä on siistimpää ja välillä on huisin sekaista, siksi kuvakin on nyt tosi rajattu. :D
10 kommenttia:
Sooloilija, sinulla on varmaan jännittävin työpiste! Suloinen pikupeto hyökkäämässä kohden näytön vilkkuvia kuvia;-)
Serkkuni, jolla kissa aina, manailee, kun saa tekstin kirjoitettua, niin jo kissa hypähtää näppäimille...
Eikös se ollut jo Ibsenin tekstissä, että 'jokaisella naisella pitää olla oma huone'. Oliko se näytelmä Nukkekodin Noora...Olen ottanut lauseen täysin omakseni kuin myös sen,että naisella pitää olla yksi ihan oa tili. Toki, joskus voi riittää vain nurkka jostakin tai kallioranta, jossa kirjoittaa kannettavalla mietteitään.
Kiva, että otti työpiste tulta!, jään nyt odottamaan muiden työpisteitä...
Eikö olekin kiva joskus piipahtaa ihan toisen arjessa, esim. juuri siinä pisteessä, josta lähtee kontakti toisiimme?
Kyl on niin kiva kuva!
Mää haaveilen työhuoneesta. Nykysin naputtelen läppärillä sohvalla ja kun on opehommia, teen niitä keittiön pöydällä, mikä ei oo yhtään kivaa:( Sitä paitti avokkini tarttis kans musahuoneen omille soittovehkeilleen, jotka on nyt ympäri kämppää...
Kissat on muuten hirviän innostuneita tietokoneista, liekö se koneen lämpö, joka niin kiinnostaa;)
Sulkku tuo teidän Selma!! Melkein tulee kissakuume =)
Toisilla on hiiri työpöydällä, mutta sinullapa onkin kissa ;) Ihana karvapallero, heti tekisi mieli ottaa se syliin ja paijailla <3
Leena, ihan ei ole tekstit kadonneet, mutta usein on Selma rullannut pikavauhdilla sivun alaspäin. En vieläkään tiedä mitä nappulaa se on painanut..
Papi, onnistuisko sinulta esitellä työpistettäsi missä blogijutut kirjoitat?
Elisa, kiitos Selma-kehuista. Iloitsen siitä koko ajan kun se on niin suloinen. Sen olen tässä lyhyessä ajassa huomannut, että aikuinen kissa on persoona, mutta pentu on vielä kehittymätön, siitä muokkautuu persoona vuosien saatossa.
Elegia, tuo oli tosi hauskasti oivallettu tuo hiiri-kissa-vertaus!
Sylissä se viihtyy vain väsyneenä, muut ajat se leikkii ja juoksee..
PupuLihavisto, anteeksi jäit välistä, kun piti katsella meidän kissojen painimista tässä välissä. Voi mahoton, että se näyttää rajulta.
Kuullostaa vähän siltä kuin toiveissasi olisi kenties isompi asunto?
Kissat tosiaan tykkäävät varsinkin läppäreistä, niitä kiehtoo kai sekin, että 'mikä ihme laite se tuollainen on'..
Siun työpisteelläsi on kissamainen kissanhenki. =)
Ihana seuralainen sulla on työpisteessä.Mäkin taidan pistää kuvan työpisteestäni kun palaan takaisin Israeliin.
Tuosta alemmasta postauksesta;lemmikin menetys tuntuu aina. Lapsena meillä oli koira jota vieläkin joskus kaipailen ja pari kissaakin olen menettänyt. Sääli pientä Nettaa, ettei se ehtinyt elää kauemmin...
Una, eikös vain olekin kivaa seuraa mulla?
Yaelian, kuvaappa sinäkin sitten kotona oma pisteesi, tai huoneesi..
Lähetä kommentti