keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Joaquin Phoenix pelastaa Two Lovers-elokuvan

Katsoin uuden Two Lovers-elokuvan, josta jo eilen pienen postauksen laitoin. Elokuvan parasta antia on tummanruskeasävyisen, syksyisen New Yorkin juutalaisyhteisön kuvaus. Koko elokuva tapahtuu kaupungin Brighton Beach-alueella. Joaquin Phoenixin roolihahmo Leonard on mieleltään herkkä, jonkinlaisilla psyykenlääkkeillä pärjäävä taiteellinen romantikko, joka palaa asumaan vanhempiensa luo epäonnistuneen parisuhteen jälkeen.

Joaquin Phoenix onkin Two Lovers-elokuvan kantava voima, samoin hänen vanhempansa, joista äitinä nähdään kaunis ja persoonallinen Isabella Rosselini. Elokuvan pääosanaiset sen sijaan eivät herätä oikein minkäänlaisia tuntemuksia: jonkin aikaa elokuvista sivussa ollut Gwyneth Paltrow ei mielestäni ihan onnistu epävakaana pahana tyttönä. Ei ole huonokaan, mutta olisiko kiltin tytön rooli ollut hänelle ominaisempi.. Kilttinä perhetyttönä taas näyttelee Vinessa Shaw, joka on luonnonkaunis, mutta hänessä ei ole mitään tarttumapintaa. Shaw unohtuu näyttelijänä samantien kun elokuva loppuu.

Sen sijaan surullisen ja herkän miehen kasvot omaava Joaquin Phoenix (s. 28.10.74) on hyvässä vedossa. Hän tekee pienieleistä työtä näytellessään väärään naiseen rakastunutta miestä. Taustalla väijyy myös yleinen elämään turhautuminen; taitava valokuvaaja tuhlaa elämäänsä mielestään hukkaan isänsä pesulassa työskennellessään. Elokuvan persoonallisinta antia ovatkin juuri ne pienet hetket, jolloin maailmaa kuvataan Leonardin silmin - mustavalkoisin valokuvaotoksin perhetuttavan pojan bar mitzva-juhlista. Tällaista olisin halunnut nähdä lisää.

Tummissa sävyissä ja vesissä uiva elokuva ei ole kansikuvan lupaama 'the best american drama of the year', mutta ei se ole huonokaan. Kunhan jaksaa tuudittautua sen hitaaseen tunnelmaan. Ehdottomasti elokuva, joka vaatii juuri sen oikean hetken ja mielenlaadun.

Ja kun oikein aletaan pohdiskella elokuvan naiskäsitystä niin se tarjoaa tasan kaksi vaihtoehtoa: naimisiin haluavan kiltin perhetytön ja ns. pahan tytön, joka on naimisissa olevan miehen rakastajatar, ja käyttää huumeitakin. Näiden kahden väliltä Leonardin on valittava.Eikä hän oikein pysty valitsemaan, sillä toinen nainen ei halua häntä, ja toinen vain odottaa kosintaa.. Jos käsikirjoitus olisi ollut vahvempi, Leonard olisi jatkanut elämäänsä yksinään, ja hypännyt siihen lentokoneeseen, joka olisi vienyt Kaliforniaan. Miksi tyytyä siihen mitä esim. vanhemmat ja yhteiskunta meiltä odottavat. Leonard ei siis tehnyt itse valintaa näiden kahden naisen väliltä. Muut tekivät sen hänen puolestaan. Ei ihme, että Leonard oli koko ajan niin surullisen oloinen. Siihen Joaquin Phoenixin kasvot ja olemus sopivat täydellisesti!

12 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Miten onnistui roolissaan ihanainen Isabella?

Tämä seepiansävytteinen elokuva olisi varmaankin minun elokuvani, sillä en pidä kovasta vauhdista. Tässä varmaankin ainoa poikkeus on Woody Allen, jonka kohelluksista ja nopeista dialogeista pidän. Niin, ja Jack Nicholsson;-)

Takuulla oikea miesnäyttelijä tuohon rooliin on tämä komistus.

Olen nähnyt ihan viime aikoina muutamia todella hyviä elokuvia, joissa käsikirjoitus ja ohjaus kantavat ja myös miesnäyttelijät, mutta naisnäyttelijät eivät ole uskottavia. Sinä näet kohta yhden sellaisen ja odotan sitten kiinnostuneena postausta.

Sooloilija kirjoitti...

Leena, Isabella on ihana siinäkin mielessä, että hän on luonnollisen näköinen, uskoisin, että kasvoillekaan ei ole tehty mitään, hän antaa iän (57v.) näkyä.

Näitkö muutama vuosi sitten Johnny Cashista kertovan elämäkertaelokuvan Walk the Line - tämä Joaquin Phoenix oli Johnny Cash. Näen hänet hitusen vieläkin nuorena Cashina. Hänessä ja oikeassa Cashissa on jotain samaa..

Mielenkiinnoolla odotan mitä elokuvaa tarkoita..

Jael kirjoitti...

Surumielinen Joaquin Phoenix olikin hyvä tässä elokuvassa,joka muistaakseni jäi kuitenkin jotain kaipaamaan.Sama ohjaajahan on tehnyt toisenkin elokuvan,jossa on Joaquin Phoenix ja tässä hänen isänä nähty näyttelijä on siinä toisessa elokuvassa venäläinen mafioso.

Sooloilija kirjoitti...

Yael, monet ohjaajat käyttävät usein samoja näyttelijöitä, kuten Woody Allenkin..
Tässä elokuvassa oli jännä se Israel-yhteys, perheen isä ja isovanhemmat olivat Israelista lähtöisin.

Leena Lumi kirjoitti...

Isabella on säteilevä kaunotar ja varmaan lahjakaskin. Kahden elokuva-alan huipun tytär.

En nähnyt Johny Cash elokuvaa, kuten en ole nähnyt montaa muutakaan. Minä luen elokuvat kirjoissa - useimmiten. Onneksi on poikkeuksiakin.

Kuule, minuakin jännittää sun arvostelu siitä.

Leena Lumi kirjoitti...

Ihanaa, että slide show on palannut. Minä aina jämähdän sitä katsomaan. Ah!, Brando ja Viettelysten vaunu...

Sooloilija kirjoitti...

Leena, slideshow ei ollut hukassa, oli vain niin alhaalle mennyt. nyt nostin sen tähän ylemmäs..

Taru kirjoitti...

Montako tähdykkää antaisit tuolle leffalle?

Näyttelijät ovat kyllä sen verran hyviä, että kaipa tuo leffa pitää nähdä!

Sooloilija kirjoitti...

Elisa hei, tuota tähdittämistä mietin ja kyllä se ehkä viidestä kolme saisi, tai kolme ja puoli. Pidin kuitenkin ohjaajan tyylistä, vaikka kässäri hieman löysä olikin.

Huomasin myös sen, että olen miettinyt tänään useaan otteeseen kys. elokuvaa eli jotain jälkiä se jätti.

Merja kirjoitti...

Minäkin näin tuon dvd:ltä. Jäi samanlainen mielikuva kuin sinulla. Joaquin oli hieno, ja erityisen hyvin toi esille mielensä järkkymistä.

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Äitinsä näköinen.

Sooloilija kirjoitti...

Merja, Joaquin on todella herkän oloinen näyttelijä, antaa varmasti itsestään paljon kaikissa rooleissaan.

Hannele, ketä tarkoitat? Joaquinia vai Gwynethiä? Vai Isabella Rosseliniako tarkoitat? Hänhän tosiaan on äitinsä Ingrid Bergmanin näköinen..