lauantai 19. joulukuuta 2009

Kuitenkin se kiire sieltä nostaa päätään


Ollappa pieni kissanpentu. Kylkeä kääntää ja kerälle kiertyä.

Jostain syystä olen kehitellyt itselleni joulunalusaikaan liittyvän kiireen tunnun. Tänään pesen pyykkiä, laittelen ruokaa ja siivoan. Kaupassakin on käytävä, aina puuttuu kaapista jotain.

Katselen kateellisena omia kissojani, jotka vain syövät, nukkuvat ja nauttivat elämästä. Kuvia en ole heistä ehtinyt ottaa, joten yllä googletettu jouluaiheinen kuva.
Palaillaan!

12 kommenttia:

Puisto kirjoitti...

Katoin heti, että siellä on Selma, mutta on niin suloinen tämäkin, että voi sentään!

Mulla on ollut joulu ihan kadoksissa, on ollut niin kamalasti taas kaikkea, mutta eilen illalla pääsin tunnelmaan ja toivottavasti sinunkin kiireesi hellittää ja pääset rauhoittumaan ja rentoutumaan.

Sooloilija kirjoitti...

Papi, hukassa vähän, kyllä, mutta kyllä se sieltä tulee.
Selma oli tuon kokoinen kesällä kun se tuli meille.
Laitan taas kissoistakin kuvia kunhan ehdin kuvata. Sekin vaatii keskittymistä. Ja usein on kuviensiirtopiuhakin hukassa..Kunhan siivoan niin luulisi löytyvän sekin.

Anonyymi kirjoitti...

Eläimiltä opittu paras opetus on se että ota rennosti ;O) Se joulu on ihana ilman sitä täydellisesti silitettyä pöytäliinaakin, meillä on jo vuosia otettu rennosti, vähän punkkua ja suklaata niin kyllä se siitä! Älä aherra liikaa ;O)

Krisu kirjoitti...

Minäkin luulin tuota Selmaksi ;)
Vielä on aikaa, ehdit hyvin!

hanne virtauksesta kirjoitti...

Ihana, suloinen kissanpentu..
minunkin kisulit nauttivat, ovat läsnä...ja kun laitoin uudet valkoiset tabletin pöydälle, he valtasivat ja ny ne on karvoja täynnä...

Virpi P. kirjoitti...

Olen kuullut, että rakkaus syntyy tekemällä rakkauden tekoja. Joulufiiliskin syntyy tekemällä jouluntekoja, eli kyllä se vähitellen jonkinlaiseksi muodostuu. Meillä soi joululaulut täyttä häkää ja punainen väri on jo vallannut keittiön. Se vie vähitellen jouluun, samoin muutama kukka.

Toivottavasti sinäkin ehdit vielä saada itsellesi fiiliksen. Mukavaa iltaa!

Sooloilija kirjoitti...

Mikaela, punkkua ja suklaata KYLLÄ ! Ja rennosti yritän ottaa..

Krisu, juu aikaa on.. eikä aatoksikaan kaiken tarvitse olla valmista.

Hanne, meilläkin pitkäkarvaisesta kisusta lähtee karvoja. Ja minä pukeudun aina mustaan! Käytän kontaktimuovia vaatteisiin ja pöytäliinoihin!

Katriina, kukka pitääkin käydä ostamassa kynttilöiden kaveriksi. Rajattoman joululevyä olen kuunnellut, mutten tänään.. Teot tekevät joulun, mutta joskus myös pään sisällä oleva ajatus.

Leena Lumi kirjoitti...

Vaikka olen koira- ja hevostyttö, niin tunnistin heti ettei Selma. Tallilla on kaksi upeaa, täysin oranssia puolipitkäturkkista kissaa. Niillä on hieman lytyt kasvot, joten ovat aivan kuin Karvinen närkästyneenä. Harmittaa, kun en tänään kuvannut. Reima ja hevoset veivät kaiken aikani ja huomioni.

Ota punkkua, sytytä kynttilä, hengitä syvään nenän kautta sisään, pidätä, hitaasti suun kautta ulos ja toista ja toista. Kun teet näin aivojesi etuosassa avautuu lohko, joka on tarpeen, että rentous ja mielihyvä voi sinut vallloittaa. Tämä auttaa aina!

Sooloilija kirjoitti...

Leena, kynttilä sytytetty, mutta punkkua ei ole. En ehtinyt alkoon. Hyvä neuvo.

Sinun pitää joskus kuvata ne tallikissat, kuullostavat persoonallisilta.

Helinä Laajalahti kirjoitti...

Osatapa ottaa noin rennosti :) Ei meilläkään kovin suurta paniikkia asioista oteta, mutta joskus tuntuu ettei ehdi / saa aikaiseksi kaikkea. Silloin kai pitää vaan tyytyä siihen Mikaelan ehdottamaan punkkuun ja suklaaseen :)

arleena kirjoitti...

Suloista.
Kiirettä on, mutta sitten alkavat pitkät pyhät ja on aikaa levätä.

Sooloilija kirjoitti...

Päivi, ajattelin, että tänä vuonna ei tarvitsekaan saada kaikkea valmiiksi. Elämässäni ei muutenkaan nykyään oikein mikään valmistu, moni asia on keskeneräinen..siksipä joulukin saa olla..

Arleena, juu levätään ja otetaan rennosti. On ihanaa kun kaupatkin ovat kiinni pari päivää.