Minun ei tarvinnut kuin kattaa pöytä ja koristella lapseni kanssa hieman kotia, lopusta hauskasta vastasi kuusi iloista tyttölasta, jotka pitivät tanssikisan, maalasivat kasvojaan, heiluivat pimeässä huoneessa vilkkuvan taskulampun kanssa (juu se uusi edellisestä postauksesta), ja ahtoivat itseensä monennäköistä herkkua.
Sain todistaa lapsuuden riemua. Sain vähän kyyneleitäkin silmiini. Halloweenhan onkin ihan huippu juttu, oikein hauska juhla tänne täydelliseen lokakuiseen pimeyteen.
6 kommenttia:
Kuulostaa tosi kivalta juhlinnalta ja tuo Halloweenhan ihanine väreineen tuo kivaa väriä syksyyn.Poikani on Halloween-lapsi,sillä hänellä oli eilen synttärit...
Yael, halloweenvärit ovat syksyyn sopivia, eloisia. Piristävät.
Onnea pojalle, hänkin on syntymällään piristänyt sinun syksyäsi silloin aikoinaan..
Ihanan näköistä, mukavaa viikonloppua!
Soolis, hämppejä, kummituksia, varjoja, vapinaa, kuisketta, naamioita...eli siis hauskaa Halloweenia. Minä lähden nyt kummittelemaan vain kynttilöin valaistuun alakertaamme eräälle, joka taatusti osaa pelätä;-)
Hannele, kiitos samoin.
Leena, hauskaa viikonloppua sinullekin. Kuka lie se, joka osaa pelätä..
Näyttää siltä että teillä oli todella karmivat juhlat! :) Halloween on kyllä hauska tapa piristää lapsien kuin vanhempienkin syksyä. Ja joulu kun tuntuu lapsen mielessä olevan ikuisuuksien päässä kesän jälkeen... ;)
Lähetä kommentti