Juuri tämän New York, I Love You-elokuvan kohdalla teen nyt niin,
etten kirjoita paljonkaan itse elokuvasta, joka koostuu
10 eri ohjaajan lyhytelokuvasta,
jotka on jouhevasti nidottu toisiinsa niin, että itse elokuvaa on helppo katsoa kokonaisuutena. Pääosissa on toinen toistaan upeampia näyttelijöitä, ja näyttelijäluettelo on suorastaan hengästyttävä:
Natalie Portman, Julie Christie, Andy Garcia, Hayden Christensen, Orlando Bloom, Chris Cooper, Robin Wright Penn, James Caan, Bradley Cooper, John Hurt, Christina Ricci ja ennenkaikkea vuonna 1915 syntynyt konkarinäyttelijä Eli Wallach, joka sulattaa jokaisen sydämen. Hänen vuokseen kannatta katsoa koko elokuva.
94-vuotias Eli Wallach varastaa koko shown yhdessä vuonna 1926 syntyneen Cloris Leachmanin kanssa esittäessään Brooklynissä asuvaa vanhaa pariskuntaa.
Tästä kannattaa katsoa heidän yhteisnäyttelemistään elokuvassa.
*
Muussa tapauksessa New York, I Love you-elokuva on omaan makuuni hieman epätasainen, ja muutaman ohjaajan tarina, varsinkin elokuvan alkupuolella, on hieman sekava ja makuuni liian erikoinen. Elokuvasta suosikeikseni nousivat tarinat, jotka eivät olleet eriskummallisia tai liian originelleja.
Robin Wright Penn & Chris Cooper
*
Julie Christie & Shia LaBeouf
*
Elokuvan naistähdet, erityisesti herkän tyylikäs Julie Christie ja upeana hehkuva Robin Wright Penn, saavat rooleistaan täydet pisteet, heidänkin vuokseen kannattaa elokuva katsoa.
Itse New York näyttäytyy elokuvassa puna- ja keltahehkuisena, vähän syksyisenä, vähän ylellisenä, mutta myös realistisena, vähän nuhjuisenakin. Elokuvassa on usein ilta tai yö, sillä pimeys tuo esille miljoonakaupungin pilvenpiirtäjien valot. Empire State Buildingkin jossain kaukana vilahtaa, romanttisena, kauniina rakennuksena.
Ja ne keltaiset taksit - niitä ei ole kai missään muualla..
Ja ne keltaiset taksit - niitä ei ole kai missään muualla..
*
13 kommenttia:
Hyvin kerroit tuosta elokuvasta.Petyin hieman siihen,että itse kaupunkia siinä ei kauheasti näkynyt,paitsi just tuossa ihanassa tarinassa,jossa ovat Eli Wallach ja Cloris Leachman.Wallach tosiaankin varastaa shown tuossa elokuvassa.Olen kävellyt ihan samoissa paikoissa missä se tarina on filmattu,Brooklynin Coney Islandilla...
Jael, Brooklyn ja Coney Island vaikuttavat ihanan vereviltä paikoilta, ja se meri on siinä niin lähellä.
Elokuvasta olisin myös kaivannut välillä enemmän kaupungin kuvausta.
Kiitos vielä tuosta linkistä,jonka laitoit.Mullahan ei tuota elokuvaa enään ole,mutta noiden kahden vanhan näyttelijän tähdittämään tarinaa voi katsoa montakin kertaa....
Sehän noissa monen ohjaajan episodielokuvissa on, että osa episodeista on todella hyviä, mutta ei välttämättä kaikki. Vaikka Pariisi-elokuvasta sinänsä pidinkin, siinä oli myös monia minulle vähän liian kummallisia pätkiä. Mutta jos tämä New York on edes suunnilleen samaa tasoa kuin Eurooppalainen sisaruksensa, pakko on katsoa :)
Tässä taitaakin olla sitten mukavaa syysillan katsottavaa =). Joskus minulle riittää pelkästään elokuvan tunnelma ja värit. Ja ne saattavat pelastaa joskus "tylsähkön" tarinankin.
Päivi, on samaa tasoa kuin eurooppalainen siskonsa, mutta tosiaankin hieman epätasainen. Kannattaa katsoa!
Birgitta, elokuvan tunnelmat ja värit ovatkin tässä oikein kohdallaan. Tunnelmaa luodaan myös musiikilla.
Sorry, luin nyt vasta kysymyksesi siitä New York-kirjasta. Ei sitä ole kuin saksaksi. Jos katsot http://www.amazon.de/New-York-Film-New-York-Freunde-informationen/dp/3896622293 ja siellä klikkaat kirjan kuvan yläpuolelta Blick ins Buch, pääset katsomaan muutaman sivun kirjan sisältä.
Soolis, en osaa sanoa tästä filmistä nyt mitään, sillä en ole nähnyt, enkä ehdi ehkä näkemäänkään, sillä seuraavaksi katson Muumipeikkoa ja punaista pyrstötähteä ja sitten yhtä Adamia...Siis tulin vain vilkaisemaan, että joko sinäkin olisit...Ja mitä tapahtui: Löysin runon, josta en ollut koskaan kuullutkaan!
Allu, kiitti linkistä. Katsoin, hyvältä näytti.
Leena, nyt hieman putosin kärryiltä: mistä löysit runon?
Jos joskus matkaat New Yorkiin niin sen jälkeen sinun on katsottava tämä elokuva.
Pidän kovasti ideasta, että moni ohjaaja teki pätkän samasta aiheesta Pariisi. Mutta minäkin petyin. Vain parista pätkästä pidin, muut jättivät täysin kylmäksi. Varsinkin ne eriskummalliset, joissa oli klovneja ja mitä lie.
"Minun" Pariisiani elokuva ei tavoittanut.
Liivia, Pariisi-elokuva oli jotenkin liian synkkä minunkin makuuni. Ehkä tämä New York-elokuva oli hieman valoisampi, vaikka tässäkin paljon iltaa ja yötä kuvattiin..
Katsoin tämän juuri itsekin lomalla, aivan ihana leffa, kaikki tekevät erinomaista työtä. Itse pidän juuri näistä useista tarinoista koostuvista leffoista, pieniä tunnelmapalasia usean eri näkökulman kautta..
Mikaela, novellityyppisiä elokuvia pitää totuttaa itsensä katsomaan. En ole aiemmin niin tykännyt, mutta nämä Pariisi ja New York-tarinat ovat saaneet minut ihastumaan niihin.
Lähetä kommentti